Duoddaris giđđudeaddji gávpoteallimii

Les på norsk

Go Gabba debuterii skearruin «Gabba» 2022:s, de vuittii Spellemannsprisen buoremus árbevirolašmusihka skearruin.

Nie olbmot nannosit oahpásnuvve dakkár jovkui mii ráhkada dan maid gohčodit duottarblues: luohti viiddis duottareatnamis seaguhuvvon garra blues-riffaiguin.

«Sméstaniá» skearruin, mii bođii maŋŋel, de čájeha joavku ahte ii ráhkat dušše musihka mii boahtá duoddariin, muhto maid musihka mii boahtá gávpotguovlluin, nu go Smestadas Oslos.

Meahcci deaivvada gávpogiin, luohti deaivvada johtolagain. Gabba lea eambbo duostileabbu ođđa skearrus – buriid bohtosiiguin. Goit vuos dássážii.

Lávus stuora lávdái

Gabba joavkkus leat olbmážagat mat deaivvadedje musihkkakonservatorias Kristiansandas. Joavkku guovddážis lea njunuš ja juoigi gii lea eret Mázes Guovdageainnu suohkanis.

Luohti láidesta Gabba joavkku musihka. Luohtái bidjá joavku máŋggalágan musihka mas lea inspirašuvdnan americana, hip-hop, sáttomeahcceblues, episka stadiumrock ja dáčča álbmotmusihkka.

Vihtta čuojaheaddji, ovttas máŋggain guossečuojaheddjiin, nannejit dan maid Eira dahká. Sii loktejit ja nanusmahttet luođi erenoamášvuođa, eai ge láivudahte dan.

Skearrus «Sméstaniá» atnet fápmun dat ahte frasat leat gierdun – šuokŋa vuohkkasit joatkahuvvá loahpas álgui, ii ge das gallii leat čielga álgu ii ge loahppa.

Šuoŋat leat dego gierdu ja riekkis ja olmmoš measta rohttahuvvá, dolvojuvvo muhtinlágan jorribiekka sisa gos luohti bosoda ja dahká olbmo dovdat áiggimanu eará ládje.

Eira dadjá NRK prográmma lávddis ahte luohti lea dakkár mii govvida birrasa šuoŋa bokte.

Ja «Sméstaniá» skearrus gullo dat čielgasit: Šuoŋat govvidit dakkár fáttáid nu go gullevašvuođa, fuolkevuođa ja oktavuođa gaskal olbmuid ja luonddu/meahci.

Muhtin osiin lea maid leaikkastallan, ovdamearkka dihte šuoŋas «Ruovddes Bojá», mas Eira stoagada dainna maid su birra lávejit dadjat.

Čuojaheaddjit guldalit guhtet guimmiideaset ja dievasmahttet juoigama vuollegis/roavva jienaiguin ja nana skádjamiin. Ja sii atnet olu gilkasa ja skádjama.

Nie sii duddjojit rabas jietnagova mas nuohtta sáhttá leat friddja. Diet doaibmá bures danne go Eirra jienas lea geasuheaddji deattaldat – dan botta go joavku muđui doaibmá dego bieggan mii doalvu su ovddosguvlui.

Boađusin lea čuovvolahtti musihkka mii dolvvohallá olbmo.

Dás lea luođit mat dagahit olbmo čiekŋalit jurddašit ja maid dakkárat mat dagahit olbmo eambbo gehppesmielalažžan.

Dien seaguhusa dáidet ge mielaeavttus dahkan vai sin álkit bovdejit stuorát festiválaide. Ja dien vuogi anán áibbas vuogasin.

Mun lean guktii leamaš guldaleame Gabba joavkku. Vuosttaš geardde lei suovva lávus gos lei gárži, nuppes gis muhtin giettis dološ šloahttabázahusaid gaskkas go ledje čuojaheame stuorrát huksejuvvon olgolávddis.

Jur hirpmahuvan go sii nu álkit nagodit iežaset heivehit feara makkár birrasii. In nu galli oainne joavkkuid mat bures nákcejit sihke smávva sajiin ja stuora sajiin čuojahit, ja goappaš sajiin guldaleddjiid čuovvolahttit.

Joavkkus lea liekkus suonjardeapmi, ja sin čuojahanmokta hui johtilit báidná guldaleddjiid.

Báddemat olgun ja báikki dovdan

«Sméstaniá» álgošuoŋas gullat guokte sekundda cizašcivkimiid ovdal go rumbbut gullogohtet. Nuppi šuoŋas «Iđit goahkat», gullojit gis duogábealde olbmot humadeame ja biillat vuodjime.

Mii orrot dego, fárrolaga joavkkuin, váccašeame Oslo gáhtaid. Šuoŋa loahpas gullat njurgganasa guorbmebiillas mii lea murddiheame, muhtin gáffádaga bargi jiena, ja oahpes jiena go gávppašankoarta civkalahttá koartaterminála.

Smávva, measta oaidnemeahttun oasit, mat liikká olu váikkuhit guldalanvásáhusa.

Jienat ráhkadit saji musihkkii: Dahken dan lunddolažžan, báikkálažžan. Go olgunbáddejun jienaid váldá oassin musihkkii, de dat sáhttá šaddat veahá ártegin, muhto Gabba joavkkus dat šaddá dehálaš oasážin.

Sii bovdejit min mielde iežaset Osloi, iežaset Smestániai. Ja diet lea ge buorren muittuhussan midjiide das ahte musihkka álo bohciida juogalágan oktavuođas.

Moanat artisttat vigget sirret dáidaga eret birrasis, báhkkehit dan dihto njuolggadusaid mielde ráhkaduvvot muhtin báddenstudios. Dalle lea várran dat ahte musihkka dego loktejuvvo bajábeallái árgabeaivvi, dahje dat ii šat guoskka veahá ge sosiála eallimii, lea eretsirrejuvvon servodagas, etihkkaráđi oljofoandda heaittiheamis dahje eará politihkalaš diliin.

Gabba bargá áibbas nuppeguvlui go diktá árgabeaivvi jienaid leat mielde iežaset buktagis. Nie muittuha «Smestániá» min ahte musihkka sihke boahtá dan máilmmis, ja gullá dan máilbmái , gos mii eallit.

Erenoamáš buorit, dássážii

Go buot lea daddjon, de lea Gabba joavkkus buorre sajádat.

Gabba lea niibeávjju alde. Balan sin darvánit dasa ahte ráhkadit badjelmeare buvttaduvvon, gávppálaš ja bearehaga gellojuvvon musihka.

Nuppe dáfus, de lea dat várra ahte sii bearehaga gehččet musihka teknihkkii. Dál juo gullostit oasit šuoŋain main measta beare olu čuvvot dan movt skuvllas lávejit oahpahit.

«Sméstaniá» lea áŋkka nana skearru. Dál lea sávvamis Gabba nagoda doalahit dien dássedeattu hui guhká vel.