Kansalaisjärjestösuhteet

Euroopassa on eloisa ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta, jota edustavat paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla toimivat organisaatiot. Euroopan parlamentti, joka on Euroopan unionin ainoa suoraan vaaleilla valittu toimielin, on sitoutunut avoimeen ja säännölliseen vuoropuheluun näiden organisaatioiden kanssa. Parlamentti haluaa varmistaa, että lainsäädäntöprosessissa kuullaan näitä organisaatioita ja että kansalaisten tarpeet ja toiveet otetaan huomioon EU:n toiminnassa.

Parlamentti tukee tätä yhteydenpitoa kuulemalla säännöllisesti ja avoimesti kansalaisjärjestöjä ja järjestämällä foorumeja. Tavoitteena on jäsennelty vuoropuhelu, joka mahdollistaa jatkuvan yhteydenpidon, vahvistaa osallistumista demokratiaan, tuottaa lisää tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa EU:ta reagoimaan kansalaisten huolenaiheisiin.

Tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa parlamentti varmistaa, että keskusteluissa tulee esiin erilaisia näkökulmia, jotka tukevat päätöksentekoa EU:n tasolla.

Taustaa

Osallistava demokratia on ollut yksi Euroopan unionin perusperiaatteista Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien vuonna 2009. Sen tarkoituksena on vahvistaa EU:n demokraattista legitimiteettiä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 11 artikla edistää avointa ja osallistavaa päätöksentekotapaa. Artiklassa määrätään seuraavaa:

Toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.
Toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Komissio kuulee laajasti asianomaisia osapuolia varmistaakseen unionin toimien johdonmukaisuuden ja avoimuuden.
Vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.
Tällaisen aloitteen tekemistä varten vaadittavat menettelyt ja edellytykset vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti.

1 kohdassa kuvataan ja lujitetaan osallistavan demokratian periaatetta, mikä vahvistaa sen olevan yksi Euroopan unionin perusarvoista.

2 kohdassa virallistetaan kansalaisvuoropuhelun menettely, joka edistää avointa ja osallistavaa vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielinten välillä. Menettelyn avulla voidaan vaikuttaa toimintapolitiikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

3 kohta velvoittaa Euroopan komission takaamaan avoimen ja tietoon perustuvan päätöksenteon muun muassa julkisten kuulemisten kautta.

4 kohdalla otetaan käyttöön eurooppalainen kansalaisaloite. Se on kansalaisille suunnattu työkalu, jonka avulla he voivat ehdottaa lainsäädäntöä EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 27 artiklan 5 kohdan mukaisesti puhemies on antanut kahdelle varapuhemiehelle tehtäväksi vastata kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän jäsennellyn vuoropuhelun käytännön toteutuksesta.

Kansalaisjärjestösuhteista vastaavat varapuhemiehet ovat Katarina Barley ja Nicolae Ștefănuţă. Myös eurooppalainen kansalaisaloite on heidän vastuullaan.

Viesti Euroopan parlamentin varapuhemiehiltä Katarina Barleylta ja Nicolae Ștefănuţălta

Vuoropuhelulla kansalaisyhteiskunnan kanssa on EU:ssa pitkät perinteet. Se on jopa perussopimuksiin perustuva velvoite Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä sekä Euroopan unionista tehdyn (SEU) sopimuksen 11 artiklan mukaisesti. Tähän on hyvät perustelut, sillä avoin ja tarkoituksenmukainen vuoropuhelu Euroopan monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan kanssa takaa sen, että kaikki näkökannat ja mielipiteet kuullaan ja otetaan huomioon EU:n tasolla. Yhteys EU:n päättäjiin ei saa olla vain varakkaiden talousvaikuttajien etuoikeus. Kansalaisjärjestöt seuraavat yhteiskunnan kipukohtia ja välittävät niistä tietoa EU:n toimielimille. Näin ne osaltaan varmistavat, että päätöksenteossa käytetään sekä suunnittelu- että toimeenpanovaiheissa tietoa kansalaisten todellisista tilanteista ja tarpeista.

Kansalaisjärjestöt myös seuraavat keskustelua ja päätöksentekoa Euroopassa, tulkitsevat monimutkaisia prosesseja sekä kannustavat jäseniään osallistumaan keskusteluihin. Ne ovat täten tärkeitä vaikuttajia, jotka toimillaan lisäävät EU:n päätöksenteon avoimuutta. EU saattaa vaikuttaa monista kansalaisista etäiseltä ja vaikeasti lähestyttävältä. Tämän vuoksi kansalaisyhteiskunta ja sen organisaatiot ovat tärkeällä asialla, kun ne kurovat umpeen kuilua kansalaisten ja EU:n välillä ja tuovat EU:n päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Tällaisen toiminnan merkitys korostuu tämän päivän maailmassa, jossa autoritaariset pyrkimykset lisääntyvät.

Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa voi olla esimerkiksi julkisia tai muita kuulemisia, asiantuntijatyöpajoja tai säännöllistä yhteistyötä järjestöjen kanssa kaikilla tasoilla. Euroopan parlamentti työskentelee myös tiiviisti rajatylittäviä intressejä edustavien eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa. Näin varmistetaan, että kaikkien jäsenvaltioiden näkökulmat otetaan huomioon.

Euroopan kansalaisjärjestösuhteista vastaavina varapuhemiehinä olemme sitoutuneet tukemaan kansalaisyhteiskuntaa, jotta se voi osallistua parlamentaariseen keskusteluun, tarkkailla EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa sekä asettaa toimielimet vastuuseen niiden toiminnasta.