Faktatietoja Euroopan unionista
Euroopan parlamentti
Täytä tämä kenttä

Itä-Aasia

Itä-Aasia on EU:lle geostrategisesti erittäin tärkeä alue, jonka mailla itsellään on merkittäviä geostrategisia haasteita. Indopasifisella alueella asuu yli puolet maailman väestöstä. Kaksi kolmasosaa maailman konttikaupasta kulkee indopasifisen alueen kautta, ja sen merenkulkuväylät ovat keskeisiä kaupankäynti- ja energiatoimitusreittejä. EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella hyväksyttiin syyskuussa 2021. Sen tarkoituksena on lisätä EU:n toimintaa alueella, rakentaa kumppanuuksia ja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. EU pyrkii parhaillaan lujittamaan strategista riippumattomuuttaan mukauttamalla nykyisiä välineitään. Sen turvallisuus- ja puolustusalan strategisella kompassilla, jonka neuvosto hyväksyi virallisesti maaliskuussa 2022, edistetään avointa ja sääntöpohjaista alueellista turvallisuusarkkitehtuuria, johon kuuluvat muun muassa turvalliset merireitit, valmiuksien kehittäminen ja merivoimien tehostettu läsnäolo indopasifisella alueella.
EU:n strategiassa on seitsemän painopistealaa: kestävä ja osallistava vauraus; vihreä siirtymä; valtamerten hallinnointi; digitaalinen hallinto ja kumppanuudet; yhteenliitettävyys; turvallisuus ja puolustus sekä ihmisten turvallisuus.
Itä-Aasialla on turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita, kuten Pohjois-Korean ydinuhka, merialuekiistat Itä- ja Etelä-Kiinan merillä ja Taiwanin kysymys. EU on vahva talouden toimija Itä-Aasiassa ja pyrkii edistämään kauppaa, monenvälisyyttä, yhteiskuntarakenteiden kehittämistä, demokratiaa, hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia.

Tässä luvussa esitellään Itä-Aasian aluetta. Katso myös Etelä-Aasiaa (5.6.7) ja Kaakkois-Aasiaa (5.6.9) koskevat luvut.

Oikeusperusta

  • Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto (EU:n ulkoinen toiminta)
  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artikla (kauppa) sekä 216–219 artikla (kansainväliset sopimukset)
  • kumppanuus- ja yhteistyösopimukset (kahdenväliset suhteet).

Kiina (Kiinan kansantasavalta)

EU ja Kiina solmivat viralliset diplomaattisuhteet vuonna 1975. Suhteet keskeytettiin vuonna 1989 Tiananmenin aukion mielenosoitusten johdosta. EU palautti suhteet Kiinaan vasta vuonna 1994, mutta vuonna 1989 asetettu asevientikielto on yhä voimassa. Koska EU:ssa ei ole yksityiskohtaista yhteistä määritelmää asevientikiellolle, yksittäiset jäsenvaltiot voivat tulkita sen merkitystä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Kiinan poliittinen tilanne on presidentti Xi Jinpingin johdolla muuttunut huomattavasti vuodesta 2012. Vuonna 2018 hyväksyttiin perustuslain tarkistus, jonka mukaan Xi Jinping voi toimia toistaiseksi ilman toimikausirajoituksia Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteerinä, valtionpäämiehenä ja armeijan komentajana. Kiinan ulkopolitiikassa on omaksuttu viime aikoina tiukempi lähestymistapa, jonka tukena on maailman suurin aktiivipalveluksessa oleva sotilashenkilöstö. Kiinalla on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toisiksi suurimmat puolustusmenot. Vuonna 2024 Kiinan puolustusbudjetti oli noin 231 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on 7,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.

Kiina otti virallisesti käyttöön kolmannen lentotukialuksensa Fujianin (joka on nimetty Taiwania vastapäätä sijaitsevan maakunnan mukaan) osana pyrkimystä rakentaa vuoteen 2027 mennessä Yhdysvaltojen armeijan veroiset täysin nykyaikaiset asevoimat. Kiinassa on myös rakenteilla neljäs lentotukialus, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti ydinkäyttöinen. Kiinan merivoimat rakentavat sota-aluksia nopeammin kuin kaikki muut suurvallat yhteensä. Kiina on laajentamassa ja moninkertaistamassa sotilaallista läsnäoloaan Etelä-Kiinan merellä, Taiwaninsalmessa ja Malakansalmessa, joka on elintärkeä kansainväliselle kaupalle.

Vaikka vuoteen 2020 ulottuva EU:n ja Kiinan strateginen yhteistyöohjelma vahvisti yhteyksiä, suhteet ovat huonontuneet vuodesta 2022 lähtien johtuen Kiinan suhtautumisesta Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja sen kovista otteista Taiwaninsalmessa. EU:n ja Kiinan kahdenväliset suhteet olivat alkaneet heikentyä jo vuonna 2021 Kiinan otettua käyttöön vastatoimia EU:n ihmisoikeuspakotteita vastaan.

EU:n ulkoministerit kokoontuivat toukokuussa 2023 ja EU-johtajat tapasivat Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2023 ja vahvistivat EU:n Kiinaa koskevan monitahoisen lähestymistavan, joka esitettiin maaliskuussa 2019 julkaistuissa strategisessa katsauksessa EU:n ja Kiinan suhteisiin: Kiina on kumppani, kilpailija ja systeeminen haastaja, ja samalla kilpailu ja vihamielisyys ovat tulleet näkyvämmiksi. EU-johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että Kiinan kanssa on tehtävä yhteistyötä silloin, kun se on EU:n edun mukaista, ja samalla on pyrittävä vähentämään strategisia riippuvuuksia (”de-risking, not decoupling”). EU on vuodesta 2025 lähtien ollut huolissaan Kiinan talouden systeemisestä epätasapainosta. Siitä esimerkkinä ovat vääristävät teollisuuspolitiikat ja -käytännöt, jotka luovat ylikapasiteettia ja vaikuttavat kielteisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseniin. Kiinassa toimivat eurooppalaisyritykset kohtaavat edelleen syrjintää, eivätkä niiden toimintaedellytykset ole samat kuin kiinalaisyrityksillä. Lisäksi monille aloille ei edelleenkään voi tehdä ulkomaisia sijoituksia.

EU on huolissaan jännitteiden lisääntymisestä Taiwaninsalmen alueella ja vastustaa yksipuolisesti ajettuja pakkomuutoksia. EU kehottaakin Kiinaa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä noudattamaan kansainvälistä oikeutta. EU on ilmaissut huolensa myös Tiibetin, Xinjiangin ja Hongkongin ihmisoikeuskysymyksistä.

Joulukuussa 2023 pidetyssä EU:n ja Kiinan 24. huippukokouksessa käsiteltiin keskeisiä geopoliittisia ja taloudellisia kysymyksiä. Siellä käytiin korkean tason vuoropuheluja ilmastosta, digitaalipolitiikasta, taloudesta, strategiasta ja ihmisoikeuksista. EU painotti kolmea keskeistä osa-aluetta: 1) kansainvälisiä suhteita, mukaan lukien Venäjän sota Ukrainassa, 2) kauppaa ja 3) sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen merkitystä. Kiina keskittyi pääasiassa kauppaan ja investointeihin. EU:lla ja Kiinalla on kauppaan liittyviä kiistoja esimerkiksi kiinalaisten sähköajoneuvojen tulleista ja EU:n väitteistä, joiden mukaan Kiina syrjii eurooppalaisia valmistajia. Erimielisyyksistä huolimatta osapuolet suunnittelevat seuraavaa yhteistä huippukokousta vuonna 2025, jossa on määrä juhlistaa niiden diplomaattisuhteiden 50-vuotispäivää.

Kiina lanseerasi Uusi silkkitie -aloitteensa vuonna 2013 ja on sittemmin ulottanut sen kaikkialle maailmaan. Aloitteella se edistää omannäköistään globalisaatiota, johon kuuluvat läpinäkymättömät sopimukset, kiinalaiset työelämänormit ja kiinalainen velkapolitiikka. Kiina pyrkii johtavaan asemaan maailmassa huipputeknologian aloilla ja digitaaliteknologiassa, myös tekoälyn ja 5G-teknologian saralla. Vuonna 2021 EU käynnisti Global Gateway -strategian. Se on monitahoinen strategia, jolla pyritään parantamaan yhteyksiä maailmanlaajuisesti ja tuomaan yhteen EU, sen jäsenvaltiot ja niiden rahoitus- ja kehityslaitokset (Team Europe). Global Gateway on EU:n kannalta merkityksellinen geopoliittinen väline. Se auttaa vastaamaan pakottavimpiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ilmastonmuutoksen torjunnasta terveydenhuoltojärjestelmien tehostamiseen sekä maailmanlaajuisten toimitusketjujen kilpailukyvyn ja turvallisuuden parantamiseen. Se on tosiasiallisesti vaihtoehto Uusi silkkitie -aloitteelle ja erittäin tärkeä geopoliittinen väline EU:lle.

EU ja Kiina ovat merkittäviä kauppakumppaneita. Vuonna 2024 EU:hun tuotiin tavaroita Kiinasta 517,8 miljardin euron arvosta, kun taas EU vei Kiinaan tavaroita 213,3 miljardin euron arvosta. EU:n kauppataseen alijäämä oli siis 304,5 miljardia euroa, ja kaupan epätasapaino on Kiinan eduksi. Tavaroita tuodaan noin 1,3 miljardilla eurolla päivässä ja viedään 600 miljoonalla eurolla päivässä, joten EU:n ja Kiinan välillä käydään kauppaa yhteensä 1,9 miljardilla eurolla joka päivä. Talouden epätasapaino ja Kiinan hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt aiheuttavat riskejä EU:n keskeisille teollisuudenaloille (muun muassa autoteollisuus ja vihreä teknologia). Koska Kiina on osoittanut olevansa valmis hyödyntämään riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, Pekingiä on varoitettu siitä, että epäterveet kaupan käytännöt johtavat yhä useammin suojatoimenpiteisiin (kuten polkumyynti- ja tasoitustulleihin).

Komissio päätti tukien estämiseen tähtäävän tutkintansa lokakuussa 2024 ja määräsi sen tuloksena lopulliset tasoitustullit Kiinasta peräisin olevien akkusähköajoneuvojen tuonnille viiden vuoden ajaksi. Tutkinnassa todettiin, että akkusähköajoneuvojen arvoketju Kiinassa saa epäoikeudenmukaista tukea, mikä voisi vahingoittaa taloudellisesti EU:ssa toimivia akkusähköajoneuvojen tuottajia. EU on toteuttanut useita muita Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvia kaupan suojatoimenpiteitä ja ottanut käyttöön polkumyyntitulleja suojellakseen EU:n teollisuutta esimerkiksi terästuotteiden ja biodieselin epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä. Kiina on vastannut näihin useilla kaupan vastatoimilla, ja EU taas on riitauttanut tietyt Kiinan kauppakäytännöt WTO:ssa. Tammikuussa 2025 EU käynnisti WTO:n puitteissa Kiinaa koskevan tutkimuksen, joka koski teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä rojalteja.

Presidentti Donald Trumpin nostettua huhtikuussa 2025 Yhdysvaltojen tulleja rajusti Kiina on ilmoittanut olevansa valmis tekemään yhteistyötä EU:n kanssa protektionismin torjumiseksi ja maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän ylläpitämiseksi. Kiina kannustaa EU:ta syventämään taloussuhteitaan, mutta EU suhtautuu siihen edelleen varauksellisesti kaupan epätasapainosta ja rajallisesta markkinoille pääsystä johtuen ja on huolissaan oikeudenmukaisten hankintakäytäntöjen noudattamisesta.

Kiina on pysytellyt puolueettomana Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen suhteen, mikä on lisännyt jännitteitä läntisten liittolaisten kanssa. Kiina ei ole nimenomaisesti ilmaissut kannattavansa sotaa, mutta se on vahvistanut sotilaallisia siteitään Venäjään lisäämällä aseiden myyntiä ja yhteisiä harjoituksia. Se ei ole liittynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin, vaan siitä on tullut sensitiivisen teknologian keskeinen toimittaja, sillä 80 prosenttia Venäjän tuonnista on peräisin Kiinasta. Kiinalaiset yritykset ovat myös kiertäneet EU:n pakotteita, minkä vuoksi ne sisällytettiin EU:n 13. sotapakotepakettiinvuonna 2024. Joulukuussa 2024 EU määräsi lisäpakotteita kuudelle kiinalaiselle yritykselle ja yhdelle kiinalaiselle yksityishenkilölle droonien ja mikroelektroniikan komponenttien toimittamisesta Venäjälle sen sotatoimien tueksi.

EU kannattaa globaalihallintaa ja monenvälistä yhteistyötä Etelä-Kiinan meren kiistassa ja korostaa merenkulun ja ylilennon vapautta. Samalla se kehottaa rauhanomaisiin neuvotteluratkaisuihin kansainvälisen oikeuden ja YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti. Alue on ratkaisevan tärkeä globaalin kaupan ja luonnonvarojen kannalta, ja Kiina vaatii siitä itselleen noin 90:ää prosenttia ”yhdeksän katkoviivan linjan” perusteella. Kiinan kovat otteet, kuten yhteenotot Taiwanin ja Filippiinien kanssa, ovat lisänneet jännitteitä alueella.

Ihmisoikeuksia voidaan pitää selkeimpänä esimerkkinä järjestelmien välisestä kilpailusta EU:n ja Kiinan suhteissa, sillä EU kehottaa jatkuvasti Kiinaa noudattamaan oman perustuslakinsa ja kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan sekä kunnioittamaan, suojelemaan ja toteuttamaan ihmisoikeuksia, myös uiguurien, tiibetiläisten sekä etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin ja muihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden osalta kaikkialla Kiinassa. EU:n ja Kiinan 39. ihmisoikeusvuoropuhelu käytiin Chongqingissä kesäkuussa 2024. EU ilmaisi huolensa perusvapauksien rajoittamisesta ja pakkotyöstä sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden puolesta. Se myös vahvisti vastustavansa kuolemanrangaistusta ja kehotti Kiinaa vaalimaan uskonnonvapautta erityisesti Dalai-laman seuraajan valinnan yhteydessä.

Euroopan parlamentti on antanut useita päätöslauselmia, joissa se ilmaissut huoltaan Hongkongin, Taiwanin, Xinjiangin ja uiguurien ihmisoikeustilanteesta ja tuominnut pakkotyön ja uiguurivähemmistön hyväksikäytön. Parlamentti on myös antanut päätöslauselmia Tiibetistä, tarkemmin sanoen uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen tilanteesta. Parlamentin viimeaikaisiin päätöslauselmiin sisältyvät muun muassa seuraavat:

Taiwan

EU on sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan ja viittaa Taiwaniin erillisenä tullialueena eikä suvereenina valtiona. Se tunnustaa Taiwanin taloudellisena ja kaupallisena yhteisönä ja tukee Taiwanin osallistumista monenvälisiin foorumeihin. EU on kehittänyt Taiwanin kanssa talous- ja kauppakysymyksiä koskevaa jäsenneltyä vuoropuhelua esimerkiksi auto-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden sekä lääkinnällisten laitteiden valmistuksen alalla.

EU on huolissaan jännitteiden lisääntymisestä Taiwaninsalmen alueella ja vastustaa kaikkia yksipuolisia pyrkimyksiä muuttaa vallitsevaa tilannetta erityisesti voimakeinoin. Lisähuolta Taiwaniin kohdistetussa sotilaallisessa pakottamisessa aiheuttaa pelko siitä, että vedenalaiset infrastruktuurikaapelit voivat vahingoittua.

Taiwan oli vuonna 2023 EU:n 13:nneksi suurin kauppakumppani, kun taas EU oli Taiwanin neljänneksi suurin kauppakumppani Kiinan, Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Sen EU:n kanssa käymän tavarakaupan kokonaisarvo oli 77,7 miljardia euroa vuonna 2023. Samana vuonna EU:n vienti Taiwaniin oli arvoltaan 30,5 miljardia euroa ja EU:n tuonti Taiwanista 47,8 miljardia euroa. Kaakkois-Aasian maiden liitto on myös Taiwanin merkittävä kauppakumppani. Investointien osalta voidaan todeta, että 4 252 EU:n yritystä on investoinut Taiwaniin 58,17 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodesta 2023 lähtien.

EU ja Taiwan järjestävät myös vuotuisia neuvotteluja erilaisista kauppaan liittymättömistä asioista, kuten siirtotyöläisten, erityisesti kotitaloustyöntekijöiden ja kalastusalan työntekijöiden, oikeuksista, kuolemanrangaistuksesta, sukupuolten tasa-arvosta ja hlbtqia+-henkilöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta. EU ja Taiwan kävivät seitsemännen ihmisoikeusneuvottelunsa Taipeissa 5. maaliskuuta 2025 ja korostivat niissä sitoutumistaan ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. EU vahvisti vastustavansa kuolemanrangaistusta ja kehotti Taiwania keskeyttämään tosiasiallisesti rangaistuksen soveltamisen. Muissa keskusteluissa käsiteltiin siirtotyöläisten oikeuksien suojelua erityisesti kalastusalalla sekä kotitaloustyöntekijöiden oikeuksien suojelua.

Tammikuussa 2024 Taiwanissa pidettiin parlamenttivaalit, joissa äänestysprosentti oli 71,86. Samalla pidettiin presidentinvaalit, joissa demokraattisen edistyspuolueen (DPP) ehdokas William Lai (Lai Ching-te) sai 40,1 prosenttia äänistä. Puolue voitti vaalit toista kertaa peräkkäin ja kaikkiaan kolmannen kerran. Lakiasäätävä Yuan, jossa on 113 paikkaa, jakautuu kolmen tärkeimmän puolueen ja kahden riippumattoman ryhmän kesken. Tässä tilanteessa pienet parlamentaariset kumppanit voivat merkittävästi vaikuttaa Taiwanin poliittiseen asialistaan.

Manner-Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun DPP voitti vuoden 2016 vaalit. Kiina on ottanut käyttöön kovat otteet ja lisännyt pommikoneiden, hävittäjien ja valvontalentokoneiden partiointilentojen tiheyttä ja laajuutta Taiwanin ympärillä. Lai Ching-te on sitoutunut turvaamaan saaren tosiasiallisen riippumattomuuden Kiinasta ja lähentämään sitä edelleen muiden demokratioiden kanssa. Taiwan on kehittänyt ainutlaatuista asiantuntemusta kyberhyökkäysten, ulkomaisen tiedonmanipuloinnin, sekaantumisen ja disinformaation torjunnassa sekä hallitustasolla että kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa.

Euroopan parlamentti on tehnyt useita virallisia matkoja Taiwaniin. Ulkomaista sekaantumista kaikkiin demokraattisiin prosesseihin käsittelevä erityisvaliokunta (INGE) vieraili Taipeissa marraskuussa 2021. Tämä oli parlamentin ensimmäinen virallinen vierailu Taiwaniin. INGE-valiokunnan tarkoituksena oli tutkia Taiwanin kokemuksia häirintä- ja manipulointikampanjoiden torjumisesta ja keskustella Taiwanin innovatiivisesta järjestelmästä disinformaatiokampanjoiden ja muuntyyppisten hybridihyökkäysten torjumiseksi. Kansainvälisen kaupan valiokunta teki virallisen vierailun Taipeihin joulukuussa 2022. Vierailu vahvisti sen, kuinka tärkeää Taiwanin ja EU:n strategisten suhteiden vahvistaminen on Taiwanille, ja ennen kaikkea sen, miten tärkeitä kunnianhimoiset ja molempia osapuolia hyödyttävät laaja-alaiset kauppa- ja investointisuhteet ovat sille. Parlamentin ulkoasiainvaliokunta (AFET) teki virallisen vierailun Taipeihin heinäkuussa 2023. Pääaiheena olivat Taiwaninsalmen maailmanlaajuiset turvallisuushuolet.

Euroopan parlamentti on toistuvasti kehottanut tiivistämään EU:n ja Taiwanin kahdenvälistä yhteistyötä sellaisilla aloilla kuin kauppa, tutkimus, kulttuuri, koulutus, ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu. Joulukuussa 2023 parlamentti antoi EU:n ja Taiwanin kauppa- ja investointisuhteita koskevan päätöslauselman, jossa se kehotti edistämään EU:n ja Taiwanin välillä solmittavaa investointisopimusta. Parlamentti on myös tukenut Taiwanin merkityksellistä osallistumista kansainvälisiin järjestöihin, kuten Maailman terveysjärjestöön, YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimukseen ja Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön. Lisäksi se on toistuvasti kehottanut Kiinaa pidättymään sotilaallisista provokaatioista Taiwania kohtaan ja korostanut, että kaikki maiden väliset kiistat olisi ratkaistava rauhanomaisin, kansainväliseen oikeuteen perustuvin keinoin.

Parlamentti on toistuvasti vaatinut Taiwanin sisällyttämistä EU:n indopasifisen alueen strategian keskiöön ja kannustanut vuoropuheluun ja yhteistyöhön Taiwanin kanssa kaikilla teollisuudenaloilla ja toimitusketjuissa, erityisesti strategisesti tärkeillä teollisuudenaloilla, kuten puolijohdeteknologioissa. Taiwan tuottaa kaksi kolmasosaa maailman puolijohteista ja 90 prosenttia korkealaatuisista puolijohteista.

Parlamentti on arvostellut Kiinan sotilaallista eskalaatiota ja vastustanut Kiinan harjoittamaa taloudellista pakottamista. Parlamentti hyväksyi lokakuussa 2024 päätöslauselman, jossa se arvosteli Kiinaa YK:n päätöslauselman 2758 virheellisestä tulkinnasta siten, että Taiwan voidaan sulkea kansainvälisten järjestöjen ulkopuolelle, ja sotilaallisten provokaatioiden kärjistämisestä Taiwaninsalmen alueella.

Hongkong

EU pitää erittäin tärkeänä Hongkongin laajaa autonomiaa, joka on turvattava Hongkongin peruslain ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Demokratia ja perusvapaudet ovat heikentyneet merkittävästi Hongkongissa kymmenen viime vuoden aikana. Kiinan hallinto on vaimentanut poliittisen opposition, hajottanut riippumattoman lehdistön ja lakkauttanut kansalaisyhteiskunnan järjestöjä pyrkimyksissään purkaa ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaate välittämättä Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vuonna 1984 antamasta yhteisestä julistuksesta.

Hongkongin lakiasäätävän neuvoston vuoden 2021 vaaleissa Kiina-mieliset ehdokkaat veivät voiton, mikä vahvisti Kiinan vaikutusvaltaa. EU kritisoi vaaleja ja totesi, että ne osaltaan rapauttivat ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta. Toukokuussa 2022 John Lee Ka-chiu sai 99 prosenttia vaalilautakunnan äänistä ja tuli valituksi hallintojohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Carrie Lam sai aikanaan 66 prosentin äänimäärän. Joulukuussa 2023 pidetyissä piirivaltuuston vaaleissa äänestysprosentti oli ennätyksellisen alhainen, vain 27,5 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli tähän mennessä heikoin koko Hongkongin luovuttamista Kiinalle seuranneella ajanjaksolla.

Kasvavasta kansainvälisestä arvostelusta huolimatta Hongkong antoi maaliskuussa 2024 kansallisen turvallisuuslain (perustuslain 23 pykälä). Laissa on annettu uudet määritelmät maanpetokselle, vakoilulle, valtionsalaisuuksien varastamiselle, kansankiihotukselle ja ulkomaiselle sekaantumiselle. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät sitä viimeisenä niittinä demokraattisten äänten vaientamiselle Hongkongissa. EU on syvästi huolissaan kaikista vaikutuksista, joita lailla voi olla oikeuksiin ja vapauksiin. Ensimmäinen tämän lain nojalla annettu tuomio tuli syyskuussa 2024, kun hongkongilainen mies tunnusti syyllistyneensä kansankiihotukseen. Perusteena oli hänen päällään ollut paita, jossa oli iskulause.

Hongkong oli vuonna 2023 EU:n 31. suurin kauppakumppani tavarakaupan alalla. EU on Hongkongin kolmanneksi suurin kauppakumppani Kiinan ja Taiwanin jälkeen. EU tuo Hongkongista pääasiassa koneita ja kuljetusvälineitä ja vie sinne ennen kaikkea koneita ja laitteita, kuljetusvälineitä ja kemiantuotteita. EU on suurin Hongkongissa toimiva ulkomainen liike-elämän yhteisö, ja vuonna 2023 kaupungissa toimi 1 548 EU:n yritystä. Näistä noin puolet käyttää Hongkongia alueellisena päätoimipaikkanaan tai aluetoimistonaan.

Euroopan parlamentti on antanut Hongkongin poliittisesta tilanteesta useita päätöslauselmia, joissa se on korostanut, että perustuslain noudattaminen on ratkaisevan tärkeää EU:n ja Hongkongin suhteiden kannalta. Se on tuominnut Kiinan sekaantumisen ja varoittanut, että se vaarantaa ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -mallin. Parlamentti on tuominnut Kiinan kansallisen turvallisuuslain hyökkäyksenä Hongkongin autonomiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja vapauksia kohtaan. Parlamentti on myös korostanut, että Kiinan on pidettävä kiinni YK:n rekisteröimän oikeudellisesti sitovan yhteisen julistuksen mukaisista sitoumuksistaan.

Parlamentin viimeaikaisiin päätöslauselmiin sisältyvät muun muassa seuraavat:

  • kesäkuu 2023, perusvapauksien heikkeneminen Hongkongissa; päätöslauselmassa tuomittiin Kiinan harjoittama poliittisen opposition ja demokratialiikkeen aktivistien tukahduttaminen Hongkongissa ja mainittiin erityisesti Jimmy Lain tapaus
  • huhtikuu 2024, uusi turvallisuuslaki Hongkongissa ja Andy Lin ja Joseph Johnin tapaukset
  • marraskuu 2024, vapauksien heikentyminen Hongkongissa kansallisen turvallisuuslain vuoksi; päätöslauselmassa korostettiin Jimmy Lain ja 45 demokratia-aktivistin virheellisin perustein tehtyä vangitsemista;
  • helmikuu 2025, Hongkongin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen; päätöslauselmassa viitattiin demokraattiseen puolueeseen kohdistuvaan kasvavaan paineeseen hajottaa puolue ja keskeyttää Hongkongin mielipidetutkimuslaitoksen tutkimustoiminta.

Japani

EU ja Japani ovat olleet strategisia kumppaneita vuodesta 2003. Niillä on yhteiset perusarvot, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittaminen, ja ne ovat vahvasti sitoutuneita kestävään kehitykseen, monenvälisyyteen ja sääntöihin perustuvaan WTO-järjestelmään. Japani on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumisesta tehdyn Pariisin sopimuksen ja muiden monenvälisten ympäristösopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Jotkin kysymykset aiheuttavat kuitenkin huolta EU:ssa: kuolemanrangaistuksen soveltaminen Japanissa, valaanpyynti ja vanhempien Japanissa tekemät lapsikaappaukset, joiden kohteena olevilla lapsilla on EU:n kansalaisuus.

EU ja Japani siirsivät kahdenvälisen strategisen suhteensa uudelle tasolle helmikuussa 2019 EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen väliaikaisen täytäntöönpanon ja EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen voimaantulon myötä. Strateginen kumppanuussopimus tuli voimaan tammikuussa 2025. Sillä luotiin vankka EU:n ja Japanin kahdenvälinen kehys, vahvistettiin poliittista ja taloudellista yhteistyötä ja siinä keskityttiin maailmanlaajuisiin kysymyksiin, kuten ilmastotoimiin, kestävään kehitykseen ja turvallisuuteen. Strategisen kumppanuussopimuksen tavoitteena on vahvistaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vapaata kauppaa sekä tehostaa koordinointia monenvälisillä foorumeilla.

Talouskumppanuussopimus on tärkein EU:n koskaan tekemä kahdenvälinen kauppasopimus, sillä se kattaa lähes kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta ja lähes 40 prosenttia maailmankaupasta ja koskettaa yli 600:aa miljoonaa ihmistä. Talouskumppanuussopimukseen sisältyy lisäksi sekä tavara- että palvelukauppaa koskevia sitoumuksia, ja se muodostaa kahdenvälisiä investointeja edistävän kehyksen. Siinä asetetaan myös kunnianhimoisia tavoitteita kestävälle kehitykselle, ja se sisältää ensimmäistä kertaa konkreettisen sitoutumisen Pariisin ilmastosopimukseen. EU ja Japani allekirjoittivat siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen kesäkuussa 2020. Japanin kansalaisilla on viisumivapaa pääsy EU:hun, mutta EU:n kansalaiset eivät saa vastavuoroisesti matkustaa Japaniin ilman viisumia. Asia on edelleen ratkaisematta kahdenvälisissä suhteissa.

Talouskumppanuussopimuksen voimaantulon jälkeen tavarakauppa on kasvanut 20 prosenttia ja maatalouselintarvikkeiden kauppa 34 prosenttia. Japani oli tyytyväinen EU:n päätökseen poistaa Fukushiman alueelta peräisin olevien elintarvikkeiden tuontirajoitukset, jotka otettiin käyttöön Japanin vuoden 2011 maanjäristyksen jälkeen.

Japani on Kiinan jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa, ja seitsemänneksi suurin tavarakaupan kumppani koko maailmassa. EU:n ja Japanin välinen tavara- ja palvelukauppa kasvoi 9 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023, jolloin sen arvo oli 188,6 miljardia euroa.

Osapuolet ovat sitoutuneet tiivistämään investointisuhteita entisestään tekemällä tulevaisuudessa erillisen investointisopimuksen, johon on tarkoitus sisällyttää sijoittajansuojaa ja investointisuojaa koskevat normit sekä riitojenratkaisumekanismi. Sen jälkeen, kun EU:n ja Japanin digitaalinen kumppanuus käynnistettiin toukokuussa 2022, on tehty työtä puolijohteiden, suurteholaskennan, kvanttiteknologian ja 5G:n parissa sekä muilla strategisilla aloilla kuten myös häiriönsietokykyisten digitaalisten yhteyksien alalla. EU ja Japani kuuluvat maailman suurimpiin digitaalitalouksiin. Datan vapaa liikkuvuus EU:n ja Japanin välillä on olennainen tekijä yritysten kannalta, ja se on indopasifista aluetta koskevan EU:n yhteistyöstrategian ja Japanin kanssa toteutettavan digitaalisen kumppanuuden merkittävä tulos. Lokakuussa 2023 pidetyssä korkean tason taloudellisessa vuoropuhelussa EU ja Japani tekivät sopimuksen rajatylittävistä tietovirroista. Kun sovitut määräykset on ratifioitu, ne sisällytetään EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimukseen.

Heinäkuussa 2023 pidetyssä EU:n ja Japanin 29. huippukokouksessa keskityttiin vahvaan Ukraina-tukeen, tuomittiin Pohjois-Korean ydinalan toiminta ja edistettiin vakaita suhteita Kiinaan. Johtajat korostivat turvallisuusyhteistyötä, myös meri- ja kyberturvallisuuden alalla, ja toistivat sitoutumisensa nollanettopäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Osapuolet sopivat myös tehostavansa yhteistyötä vihreän siirtymän alalla, mukaan lukien energiatehokkuus, vähähiilinen vety ja hiilidioksidin talteenottoteknologiat.

Japanin ja EU:n ensimmäinen strateginen vuoropuhelu käytiin ulkoministeritasolla marraskuussa 2024. EU:n ja Japanin turvallisuus- ja puolustuskumppanuus solmittiin Tokiossa pidetyssä kokouksessa. Tammikuussa 2025 Brysselissä järjestettiin osana turvallisuuskumppanuutta Japanin ja EU:n vuoropuhelu aseriisunnasta ja asesulusta.

EU:n ja Japanin toinen strateginen vuoropuhelu järjestettiin huhtikuussa 2025, ja siinä keskityttiin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tiivistämiseen muuttuvien geostrategisten haasteiden yhteydessä. Näitä ovat muun muassa kyberkysymysten, merellisen turvallisuuden, avaruusturvallisuuden sekä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjunnan kaltaiset haasteet.

EU ja Japani ovat samanmielisiä strategisia kumppaneita, ja ne noudattavat samanlaista lähestymistapaa indopasifiseen alueeseen ja ovat yhtä mieltä siitä, että olisi hyödyllistä tehostaa EU:n toimintaa alueella samoin kuin yhteistyötä Japanin ja muiden liittolaisten kanssa. Molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita edistämään yhteistyötä yhteenliitettävyyden, merellisen turvallisuuden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen, kaupan ja investointien ja digitaaliasioiden alalla sekä edistämään monenvälisyyttä ja ylläpitämään sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä.

Japania ja koko maailmaa järkytti syvästi entisen pääministerin Shinzo Aben murha heinäkuussa 2022 Narassa, jossa hän kampanjoi vuoden 2022 vaaleja varten. Vaalit pidettiin vain kaksi päivää myöhemmin, ja niissä valittiin jäsenet puoleen ylähuoneen paikoista kuudeksi vuodeksi. Liberaalidemokraattinen puolue lisäsi hieman paikkojaan, ja vaaleissa saavutettiin uusi ennätys, kun naispuoliset ehdokkaat saivat 28 prosenttia paikoista.

Japanin hallitseva koalitio, jota johtaa pääministeri Shigeru Ishiban liberaalidemokraattinen puolue ja sen liittolainen Komeito, menetti enemmistönsä lokakuussa 2024 pidetyissä parlamenttivaaleissa. Vaaleissa asemiaan paransi eniten opposition Japanin perustuslaillinen demokraattinen puolue, joka sai 50 lisäpaikkaa ja saavutti kaikkiaan 148 paikkaa. Vaalitulos kertoo laajasta tyytymättömyydestä rahoitusskandaaliin ja inflaation kiihtymiseen ja luo epävarmuutta Japanin hallituksen tulevaisuuden ja maan talousnäkymien suhteen. Japani järjestää heinäkuussa 2025 vaalikauden puolivälin vaalit, joissa valitaan puolet parlamentin paikoista. Euroopan parlamentti ja Japanin parlamentti vahvistavat parlamenttien välistä vuoropuheluaan kiinteänä osana EU:n ja Japanin kahdenvälisen strategisen suhteen kehittämistä.

Parlamentin asiaa koskeviin päätöslauselmiin sisältyvät muun muassa seuraavat:

EU:n ja Japanin 41. parlamenttien välinen kokous pidettiin heinäkuussa 2023 Strasbourgissa. Sen aikana keskusteltiin poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä, Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä sodasta, turvallisuuskysymyksistä Japanissa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, EU:n ja Japanin digitaalisesta kumppanuudesta, ympäristö- ja energiayhteistyöstä sekä kauppasuhteista. Kokouksessa allekirjoitettiin yhteinen julkilausuma, jossa vaadittiin laatimaan tekoälyä koskevia kansainvälisiä sääntöjä.

Parlamentin AFET-valiokunta vieraili Japanissa heinäkuussa 2023. Keskusteluja käytiin maailmanlaajuisesta turvallisuudesta, kyberturvallisuudesta ja disinformaatiosta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. Japanin parlamentti ilmaisi vakavan huolensa Taiwanin turvallisuustilanteesta. EU:n ja Japanin 42. parlamenttien välinen kokous on tarkoitus pitää Tokiossa ja Osakassa toukokuussa 2025.

Etelä-Korea (Korean tasavalta)

EU:n ja Etelä-Korean suhteet saivat alkunsa yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa vuonna 1997 tehdystä sopimuksesta. Etelä-Korea on yksi EU:n kymmenestä tärkeimmästä strategisesta kumppanista, ja EU:n ja Etelä-Korean strateginen kumppanuus perustuu kolmeen pääpilariin, joiden tukena on kolme keskeistä sopimusta:

EU:n ja Korean tasavallan kymmenes huippukokous pidettiin toukokuussa 2023 Soulissa. Johtajat päättivät pitää yllä ja lisätä Venäjään kohdistuvaa kollektiivista painostusta erityisesti panemalla pakotteet tehokkaasti täytäntöön. EU ja Etelä-Korea kehottivat kaikkia YK:n jäseniä asettumaan päättäväisesti yhdessä vastustamaan Pohjois-Korean laitonta aseohjelmaa. Johtajat keskustelivat myös puolijohteisiin, seuraavan sukupolven matkaviestinverkkoihin, kvantti- ja suurteholaskentaan, tekoälyyn ja digitaalisiin alustoihin liittyvän yhteistyön edistämisestä.

EU:n ja Etelä-Korean 20. sekakomiteakokous pidettiin Soulissa maaliskuussa 2024. Molemmat osapuolet tuomitsivat jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, vahvistivat sitoutumisensa Korean niemimaan ydinaseriisuntaan ja sitoutuivat tehostamaan turvallisuutta ja ihmisoikeuksia koskevia aloitteita. Keskusteluissa keskityttiin myös EU:n ja Etelä-Korean välisten vihreiden ja digitaalisten kumppanuuksien laajentamiseen, kaupan ja investointien edistämiseen sekä terveys-, tutkimus- ja kyberturvallisuusyhteistyön vahvistamiseen. Etelä-Korean kehittynyt tiede ja teknologia, erityisesti robotiikan ja tekoälyn alalla, tarjoaa mahdollisuuksia lisätä EU:n yhteistyötä. Maa on myös parhaillaan vahvistamassa kyberturvallisuusstrategiaansa sen koettua laajoja kyberhyökkäyksiä, joista syytetään lähinnä Pohjois-Koreaa.

EU ja Etelä-Korea allekirjoittivat marraskuussa 2024 kahdenvälisen turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden, jonka tavoitteena on kehittää ja vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä, mukaan lukien merellinen turvallisuus, avaruuspuolustus, kyberkysymykset ja ydinaseiden leviämisen estäminen sekä hybridiuhkien torjuminen.

EU:n ja Etelä-Korean tiede- ja teknologiayhteistyötä käsittelevä sekakomitea kokoontui kahdeksatta kertaa Soulissa maaliskuussa 2025 kartoittamaan tutkimus- ja innovointistrategioita. Keskusteluissa keskityttiin politiikan edistysaskeliin, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman II pilaria koskevaan EU:n ja Etelä-Korean tulevaan assosiaatiosopimukseen sekä yhteistyöhön sellaisilla kriittisillä aloilla kuin tekoäly, kvanttiteknologia, terveydenhuolto ja hiilineutraalius.

EU ja Etelä-Korea ovat saaneet menestyksekkäästi päätökseen neuvottelut merkittävästä digitaalista kauppaa koskevasta sopimuksesta, jossa vahvistetaan osapuolten sitoutuminen tiukkoihin digitaalisen kaupan standardeihin. Uudesta sopimuksesta ilmoitettiin maaliskuussa 2025 pidetyssä EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen mukaisen kauppakomitean 12. kokouksessa. Sillä pyritään lisäämään kuluttajien luottamusta, tarjoamaan oikeudellista selkeyttä yrityksille ja helpottamaan sujuvaa tiedonvaihtoa samalla kun ehkäistään digitaalisen kaupan esteiden syntymistä. Sopimuksen keskeisiä osa-alueita ovat rajat ylittävät tiedonsiirrot, yksityisyyden suojatoimet, sähköiset sopimukset sekä tavaroiden ja palvelujen digitaalinen kauppa.

Etelä-Korea on EU:n kahdeksanneksi suurin tavarakauppakumppani, kun taas EU on Etelä-Korean kolmanneksi suurin kumppani. Vapaakauppasopimuksen tultua voimaan vuonna 2011 niiden välinen kauppa on kasvanut huomattavasti: vuonna 2023 kauppaa tehtiin noin 130 miljardilla eurolla, mikä on 106 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Joillakin aloilla on kuitenkin edelleen haasteita, ja EU kehottaa Etelä-Koreaa poistamaan EU:n eläintuotteiden tuonnin esteet ja ratifioimaan vireillä olevan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen pakkotyön poistamisesta.

Etelä-Koreassa pidettiin maaliskuussa 2022 presidentinvaalit , jotka voitti konservatiivi Yoon Suk-yeol tiukan vaalitaistelun jälkeen. Paikallisvaalit pidettiin kesäkuussa 2022, ja ne osuivat samaan aikaan kansalliskokouksen täytevaalien kanssa. Presidentti Yoon Suk-yeolin hallitseva puolue voitti suurkaupunkien kaupunginjohtajien ja maakuntien kuvernöörien 17 vaalista 12, mikä laajensi edelleen sen vaikutusvaltaa. Etelä-Koreassa pidettiin huhtikuussa 2024 parlamenttivaalit, joita pidetään vallassa olevan hallinnon puolimatkan testinä. Liberaali oppositiossa oleva demokraattinen puolue ja pienemmät oppositiopuolueet saivat yhdessä 192 paikkaa kansalliskokouksen 300 paikasta, mikä merkitsi tappiota presidentti Yoon Suk-yeolille ja hänen People Power Party -puolueelleen.

Presidentti Yoon Suk-yeol määräsi joulukuussa 2024 voimaan poikkeuslain, jonka parlamentti kuitenkin kumosi nopeasti kuusi tuntia myöhemmin. Lainsäätäjät, mukaan lukien hänen oman puolueensa jäsenet, äänestivät määräyksen kumoamisen puolesta yksimielisesti 190–0 ja totesivat, että presidentti oli ylittänyt perustuslaillisen toimivaltansa. Virkasyytettä ajava liike syyttää Yoon Suk-yeolia kapinasta ja väittää hänen käyttäneen armeijaa laittomasti parlamentaarisen vallan tukahduttamiseksi. Presidentti Yoon Suk-yeol asetettiin syytteeseen, ja pitkän linjan teknokraatti Han Duck-soo nimitettiin Etelä-Korean virkaatekeväksi presidentiksi.

Etelä-Korea väittää, että Japani ei ole vieläkään maksanut sille kaikkia toisen maailmansodan sotakorvauksia. Suhteet ovat edelleen jännittyneet huolimatta vuonna 1965 tehdystä sopimuksesta, jolla niitä on pyritty korjaamaan. Erityisen kiistanalainen kysymys koskee ”lohtunaisia” (vuosina 1932–1945 seksiorjina pidetyt naiset). Etelä-Korea on myös ilmaissut huolensa Japanin suunnitelmista päästää saastunutta vettä Fukushiman voimalastaan takaisin Tyyneenmereen, sillä se vaikuttaa haitallisesti meren eliöstöön ja siten myös kalastusalaan.

Huhti-syyskuussa 2018 järjestettiin kolme Koreoiden välistä huippukokousta ydinaseriisunnasta, mutta vuoropuhelu ja yhteistyö keskeytyivät vuonna 2019 pidetyn Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean Hanoin huippukokouksen jälkeen. Tilanne huonontui edelleen elokuussa 2019 Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean yhteisen sotilasharjoituksen jälkeen. Jännitteet kiristyivät äärimmilleen, kun Pohjois-Korea laukaisi lyhyen kantaman ohjuksia maaliskuussa 2020, räjäytti Koreoiden välisen yhteystoimiston Kaesongissa kesäkuussa 2020 ja Etelä-Korean kansalaisen saatua surmansa Pohjois-Korean alueella.

Etelä-Korea ja Yhdysvallat jatkoivat yhteisiä sotilasharjoituksiaan elokuussa 2022 sen jälkeen, kun presidentti Yoon Suk-yeol oli päättänyt tehostaa pelotetta. Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani osallistuivat aiemmin keväällä 2022 ballististen ohjusten puolustusharjoitukseen Havaijin rannikon edustalla, mikä osoitti Soulin ja Tokion suhteiden parantuneen. Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani järjestivät tammikuussa 2024 kaikkien aikojen laajimmat yhteiset laivastoharjoitukset voimannäyttönä Pohjois-Korean suuntaan. Etelä-Korean armeija totesi tammikuussa 2024, ettei sotatoimista vapaata aluetta enää ole olemassa.

Euroopan parlamentti on syvästi huolestunut Koreoiden välisistä suhteista. EU tukee diplomaattista ratkaisua Korean ydinasekriisiin ja aikoo jatkaa kriittisen lähentymispolitiikan strategiaansa. Parlamentti on ainoa EU:n toimielin, jolla on viralliset suhteet Pohjois-Korean kanssa.

Parlamentaarista vuoropuhelua on viimeksi käyty parlamenttien välisessä kokouksessa Soulissa vuonna 2022. Tuolloin keskusteluissa keskityttiin kauppa- ja taloussuhteisiin, yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja energiasiirtymän tukemiseen, digitaalipolitiikkaan ja Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteeseen.

Pohjois-Korea (Korean demokraattinen kansantasavalta)

EU:n Pohjois-Koreaa koskevaa politiikkaa kutsutaan kriittiseksi vuoropuheluksi, jossa pakotteet yhdistetään avoimeen viestintään. Yhteydenpito on vähäistä, eikä kahdenvälisiä sopimuksia ole voimassa. EU:n kehitysyhteistyö keskittyy elintarviketurvaan ja humanitaariseen apuun poliittisten ja YK:n pakotteiden rajoissa. Kuudella EU:n jäsenvaltiolla on suurlähetystöjä Pjongjangissa. Muut jäsenvaltiot ovat sijoittaneet yhden suurlähetystön Souliin palvelemaan koko Korean niemimaata. Pohjois-Korean rajojen sulkeminen vuonna 2020 on haitannut diplomaattihenkilöstön kiertoa.

EU:n Pohjois-Koreaa vastaan asettamat pakotteet, jotka hyväksyttiin vastauksena maan ydinaseiden ja ballististen ohjusten kehittämistoimiin, ovat tiukimmat mitään maata vastaan asetetut pakotteet. EU on pannut täytäntöön kaikki asiaankuuluvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja ottanut käyttöön myös oman autonomisten pakotteiden järjestelmänsä, jolla täydennetään ja vahvistetaan YK:n hyväksymiä pakotteita. Syyskuussa 2020 EU toteutti neljännen yhteydenottokierroksen EU:n ulkopuolisiin maihin ja kannusti niitä panemaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat täytäntöön kaikilta osin. Maaliskuussa 2021 EU ilmoitti Pohjois-Koreaa koskevista ihmisoikeuspakotteista, jotka olivat osa EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän ensimmäistä pakotepakettia. Pakoteluetteloon päätyivät kaksi ministeriä sekä yleisen syyttäjän keskusvirasto, jotka ovat tukeneet sortotoimia. EU hyväksyi joulukuussa 2022 uusia pakotteita kahdeksaa henkilöä ja neljää yhteisöä vastaan näiden osallistuttua Pohjois-Korean ballistisiin ohjelmiin ja ydinohjelmiin ja kansainvälisten pakotteiden kiertämiseen. EU määräsi toukokuussa 2024 uusia pakotteita kuudelle pohjoiskorealaista henkilölle ja kolmelle yhteisölle näiden osuudesta pakotteiden kiertämisessä ja Venäjän sotilaallisten toimien tukemisessa sen Ukrainaa vastaan käymässä sodassa.

Pohjois-Korea vahvisti ydinohjelmaansa vuonna 2017, mikä lisäsi jännitteitä Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean kanssa. Vaikka Yhdysvaltojen politiikkana on ollut käyttää mahdollisimman suurta painostusta, Etelä-Korean entinen presidentti Moon Jae-in ryhtyi liennyttämiseen ja tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kolme kertaa vuonna 2018. Presidentti Trumpin ja Kim Jong-unin Hanoissa vuonna 2019 pidetyn huippukokouksen epäonnistuttua jännitteet ja epäluottamus kuitenkin lisääntyivät. Heinäkuusta 2021 lähtien Kansainvälinen atomienergiajärjestö on raportoinut ydinalan toiminnan lisääntymisestä Yongbyonin ydintutkimuskeskuksessa, jossa on viiden megawatin koereaktori. Syyskuusta 2021 lähtien Pohjois-Korea on tehnyt testejä uusilla pitkän kantaman risteilyohjuksilla, jotka voivat lentää matalammalla ja hyvin tasaisella lentoreitillä, minkä vuoksi niitä on vaikea pysäyttää. Se suoritti vuonna 2022 suurimmat ballististen ohjusten testinsä, jotka osoittivat, että sen mannertenväliset ohjukset voisivat yltää Yhdysvaltoihin asti. Jännitteet lisääntyivät maaliskuussa 2022, kun Pohjois-Korea otti käyttöön uudentyyppisen mannertenvälisen ballistisen ohjuksen, Hwasong-17:n, joka on maan tähän mennessä suurin ohjus. Sen lentokorkeus on korkeampi kuin millään aiemmin testatulla ICBM-ohjuksella, 6 000 kilometriä. Etelä-Korea vahvistaa puolustusvalmiuksiaan ja sotilaallista yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa muun muassa osallistumalla laajamittaisiin yhteisiin sotaharjoituksiin ja ottamalla käyttöön uusia yhdysvaltalaisia ohjuspuolustusjärjestelmiä. Pohjois-Korean strategiana on pakottaa Yhdysvallat aloittamaan uudelleen neuvottelut pakotteista ja humanitaarisesta avusta.

Pohjois-Korean palaaminen ohjusten testaamiseen vuonna 2022 yhdessä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kanssa on suuri haaste Etelä-Korean presidentille Yoon Seok-yeolille, joka on omaksumassa kovan linjan lähestymistavan. Pohjois-Korea on jatkanut ballististen ohjusten laukaisemista vuosina 2023 ja 2024. Laukauksissa ohjukset ovat loppuvaiheessa yltäneet 5–10-kertaiseen äänennopeuteen (yliääninopeus), jolloin niitä ei voi havaita eikä niiltä voi puolustautua.

Syyskuussa 2022 Pohjois-Korean korkein kansankokous hyväksyi lain, joka tekee maan asemasta ydinasevaltiona peruuttamattoman ja mahdollistaa ennakoivat ydiniskut, jos havaitaan välitön hyökkäys. Syyskuussa 2023 Pohjois-Korea muutti perustuslakiaan vahvistaakseen ja laajentaakseen ydinasearsenaaliaan. Johtaja Kim Jong-un viittasi Yhdysvaltojen, Etelä-Korean ja Japanin lisääntyvään yhteistyöhön eristyksissä olevaan kansakuntaan kohdistuvana pahimpana todellisena uhkana.

Pohjois-Korean korkein johtaja Kim Jong-un antoi tammikuussa 2024 määräyksen Pohjois-Korean perustuslain muuttamisesta siten, että tavoite rauhanomaisesta yhdentymisestä Etelä-Korean kanssa poistetaan ja sitä kohdellaan vihamielisenä erillisenä maana. Tämä sulkee rauhanomaisen yhdistymisen pois virallisesta politiikasta. Tähän politiikan muutokseen liittyy Kiinan ja Venäjän uudelleen käynnistämä tuki.

Vuoden 2024 lopulla raportoitiin Pohjois-Korean joukkojen lähettämisestä Ukrainassa olevien Venäjän joukkojen tueksi. Tietojen mukaan noin 10 000 Pohjois-Korean sotilasta oli sijoitettu Kurskiin ja Venäjän Ukrainan vastaiselle rajalle. Pohjois-Korea on näin lisännyt merkittävästi osallistumistaan konfliktiin.

Tammikuussa 2025 Pohjois-Korea testasi risteilyohjusjärjestelmää ja esitteli näin sotilasvoimaansa kolmatta kertaa saman kuun aikana. Kim Jong-unin valvomassa testissä käytettiin mereltä maalle laukaistavia ohjuksia, jotka voi mahdollisesti varustaa ydinkärjillä. Pohjois-Korea lupasi vastata voimakkaasti Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean sotilasharjoituksiin ja ilmoitti aikovansa jatkaa asetestausta ja pitävänsä kiinni hyökkäävästä lähestymistavastaan huolimatta presidentti Trumpin pyrkimyksistä keskustella Kim Jong-unin kanssa diplomaattisesti.

EU on tuominnut ohjuslaukaisut ja kehottanut Pohjois-Koreaa noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan ja pidättymään kaikista toimista, jotka heikentävät diplomatian ja vuoropuhelun mahdollisuuksia. EU on sitoutunut ydinaseriisuntaan. EU jatkaa pakotteiden tiukkaa täytäntöönpanoa ja kannustaa kansainvälistä yhteisöä toimimaan samoin siihen saakka, kunnes Pohjois-Korea alkaa noudattaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin perustuvia velvoitteitaan.

Suhteista Korean niemimaahan vastaava valtuuskunta (DKOR) perustettiin vuonna 2004. Valtuuskunta on siitä lähtien ollut ainoa EU:n elin, jolla on viralliset suhteet Pohjois-Koreaan. Parlamenttien väliset kokoukset korkeimman kansankokouksen kanssa ovat olleet harvinaisia. Vaikka parlamentin valtuuskunta yritti aluksi pitää viestintäkanavat avoimina, poliittinen ja sotilaallinen kehitys Pohjois-Koreassa ja erityisesti sen ydin- ja ballistisia ohjuksia koskevat testit ovat heikentäneet valtuuskunnan viestintää Pohjois-Korean suuntaan. Valtuuskunnan sääntömääräisissä kokouksissa on keskitytty Koreoiden välisiin suhteisiin ja Korean niemimaan turvallisuustilanteeseen. Valtuuskunta tapaa kuuden osapuolen neuvottelujen osapuolina olevia edustajia ymmärtääkseen paremmin kunkin osapuolen kannat ja kynnyskysymykset sekä selvittääkseen, onko jännitteiden lieventämisestä mahdollista käydä neuvotteluja.

Parlamentti on antanut useita päätöslauselmia, joissa tuomitaan Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelmat. Parlamentti antoi huhtikuussa 2022 päätöslauselman Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteesta, myös uskonnollisten vähemmistöjen vainoamisesta.

 

Jorge Soutullo / Samuel Cantell / Airis Meier / Cristina Stanculescu