Venäjä
Vuodesta 2014 alkaen EU:n ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet merkittävästi. Se on seurausta siitä, että Venäjä on liittänyt Krimin laittomasti alueeseensa, tunkeutunut osiin itäisessä Ukrainassa sijaitsevasta Donbasin alueesta ja miehittää niitä, harjoittaa epävakautta aiheuttavaa toimintaa koko alueella, toteuttaa disinformaatio- ja sekaantumisoperaatioita ja loukkaa ihmisoikeuksia. Venäjän täysimittainen ja laiton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 johti siihen, että EU keskeytti kaiken jäljellä olleen poliittisen, kulttuurisen ja tieteellisen yhteistyön ja hyväksyi koordinoidusti kansainvälisten kumppaneiden kanssa ennennäkemättömiä pakotteita.
Oikeusperusta
- Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osasto: ulkoinen toiminta
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artikla (kauppa) sekä 216–219 artikla (kansainväliset sopimukset)
- kumppanuus- ja yhteistyösopimus (kahdenväliset suhteet)
EU:n ja Venäjän suhteet
Ukrainassa marraskuussa 2013 alkaneisiin Maidanin mielenosoituksiin asti EU:n ja Venäjän välillä vallitsi strateginen kumppanuus, joka pohjautui poliittiseen vuoropuheluun, taloudelliseen yhdentymiseen ja yhteistyöhön maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Vuonna 2008 käynnistettiin neuvottelut, joissa pyrittiin saamaan aikaan uusi kaupan, energian, ilmastotoimet, tutkimuksen, kulttuurin ja turvallisuuden kattava sopimus. Vuonna 2010 solmitun nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden tarkoituksena taas oli edistää uudistuksia, innovointia ja tiiviimpiä taloudellisia siteitä. EU myös tuki Venäjän liittymistä Maailman kauppajärjestöön (WTO), mikä saatiin päätökseen vuonna 2012.
Tämä kehityspolku tuli äkillisesti päätökseen vuonna 2014, jolloin Venäjä ensimmäistä kertaa hyökkäsi Ukrainaan, liitti Krimin laittomasti alueeseensa ja tunkeutui osiin itäisessä Ukrainassa sijaitsevasta Donbasin alueesta. Nämä sotilaalliset hyökkäykset murensivat oleellisesti kumppanuuden perustaa ja toimivat alkusysäyksenä EU:n Venäjän-politiikan kattavalle uudelleenarvioinnille.
EU reagoi tilanteeseen ottamalla käyttöön ensimmäiset Venäjään kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joita olivat muun muassa varojen jäädyttäminen ja Ukrainan suvereniteetin heikentämiseen osallistuvien Venäjän virkamiesten ja sijaistoimijoiden matkustuskiellot. EU:n ja Venäjän huippukokoukset keskeytettiin, neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta jäädytettiin ja Venäjän osallistuminen G8-ryhmään peruttiin. Myöhemmin asetettiin laajempia alakohtaisia pakotteita, jotka kohdistuivat kauppaan, rahoitukseen, energiaan ja puolustukseen.
EU:n globaalissa turvallisuusstrategiassa vuonna 2016 Venäjä määriteltiin ”keskeiseksi strategiseksi haasteeksi”, minkä vuoksi neuvosto hyväksyi seuraavat viisi perusperiaatetta: 1) Itä-Ukrainan konfliktin tulitaukoa koskevien Minskin sopimusten täytäntöönpano on avainedellytys merkittäville muutoksille EU:n suhtautumisessa Venäjään, 2) EU:n suhteita itäisiin kumppaneihin ja muihin naapurimaihin myös Keski-Aasiassa vahvistetaan, 3) EU:n selviytymiskykyä vahvistetaan (esimerkiksi energian toimitusvarmuudessa, hybridiuhkien torjunnassa tai strategisessa viestinnässä), 4) valikoiva kanssakäyminen Venäjän kanssa on mahdollista EU:lle tärkeissä aiheissa ja 5) ihmisten välisiä yhteyksiä on lisättävä ja Venäjän kansalaisyhteiskuntaa on tuettava.
Venäjän täysimittainen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 merkitsi uutta käännekohtaa EU:n ja Venäjän suhteissa ja pani alulle Euroopan turvallisuuspolitiikan perusteellisen uudelleentarkastelun. EU on tuominnut mitä jyrkimmin Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan, sen iskut siviilejä ja siviili-infrastruktuuria vastaan ja sen yritykset liittää itseensä osia Ukrainan alueista järjestämällä miehitetyillä alueilla valekansanäänestyksiä. Se vaatii edelleen Venäjän joukkojen välitöntä ja ehdotonta vetäytymistä Ukrainan koko alueelta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja korostaa, että Venäjä kantaa täyden vastuun YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden räikeästä rikkomisesta. EU on tuominnut sen, että Venäjä on käyttänyt elintarvikkeita aseena Ukrainaa vastaan käymässään sodassa ja että Venäjä on siten käynnistänyt maailmanlaajuisen elintarviketurvakriisin.
EU hyväksyi maaliskuussa 2022 turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin, jossa se totesi Venäjän olevan pitkäaikainen ja välitön uhka Euroopan turvallisuudelle. Tämä oli ratkaiseva käänne EU:n ja Venäjän suhteissa vuoden 2016 tilanteeseen nähden. Samaa lähestymistapaa noudatettiin kesäkuussa 2022 hyväksytyssä Naton strategisessa konseptissa, jossa todettiin, että Venäjän federaatio on merkittävin ja välittömin uhka liittolaisten turvallisuudelle sekä euro-atlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle. Näin ollen vuodesta 2022 lähtien EU:n lähestymistapaa Venäjään ovat ohjanneet seuraavat periaatteet: 1) Venäjä on pidettävä kansainvälisesti eristettynä ja sille on asetettava pakotteita, jotta sitä estetään käymästä sotaa, 2) kansainvälisen yhteisön on varmistettava vastuuvelvollisuus saattamalla Venäjän valtio, Ukrainassa tehtyihin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin ja sotarikoksiin syyllistyneet sekä niihin osallisina olleet henkilöt vastuuseen teoistaan, 3) EU:n naapureita on tuettava muun muassa EU:n laajentumispolitiikalla, ja kumppaneita kaikkialla maailmassa on autettava puuttumaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksiin, 4) tiivistä yhteistyötä Naton ja maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa olisi tuettava sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen puolustamiseksi, 5) EU:n häiriönsietokykyä on parannettava erityisesti energiavarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin osalta, ja Venäjän kyber- ja hybridiuhkia, tiedon manipulointia ja häirintää on torjuttava ja 6) kansalaisyhteiskuntaa, ihmisoikeuksien puolustajia ja riippumattomia tiedotusvälineitä on tuettava Venäjällä ja sen ulkopuolella samalla kun puututaan EU:n turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuviin uhkiin.
Vastauksena Venäjän hyökkäykseen EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät nopeasti ennennäkemättömän ankaria pakotteita tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian ja Japanin, kanssa. EU on 24. helmikuuta 2022 lähtien laajentanut rajoittavia alakohtaisia toimenpiteitä massiivisesti 19 peräkkäisellä Venäjän vastaisella pakotepaketilla (lokakuuhun 2025 mennessä) ja lisännyt pakoteluetteloon merkittävän määrän henkilöitä ja yhteisöjä, jotta Venäjään kohdistuvaa painostusta sodan lopettamiseksi voitaisiin lisätä entisestään. Rajoittavien toimenpiteiden tarkoituksena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa, estää sitä hyödyntämästä kriittisiä teknologioita ja markkinoita ja rajoittaa merkittävästi sen kykyä käydä sotaa.
EU:n Venäjän vastaisen yhdeksäntoista pakotepaketin hyväksyminen lyhyellä aikavälillä, mitä on jo kutsuttu ”pakotevallankumoukseksi”, on johtanut ennennäkemättömään sarjaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat Venäjän talouden keskeisiin aloihin ja maan poliittiseen eliittiin. Kukin pakotepaketti on asteittain muuttanut ja laajentanut vuodesta 2014 alkaen hyväksyttyjen pakotejärjestelmien soveltamisalaa, ja käyttöön on otettu uusi järjestelmä, jossa kielletään Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan laittomasti liitetyiltä alueilta peräisin olevien tavaroiden tuonti EU:hun. Pakotepaketeilla on tarkoitus olla voimakkaita seurauksia ja laaja-alaisia vaikutuksia rahoitus-, energia-, liikenne- ja ilmailu-, teknologia-, konsultointi- ja yleisradiotoiminta-alalla sekä metalli-, ylellisyys- ja muiden tavaroiden aloilla. Vientirajoitukset kattavat noin 54 prosenttia sotaa edeltäneestä viennistä Venäjälle, kun taas tuontikiellot kattavat 58 prosenttia sotaa edeltäneestä tuonnista. Lisäksi EU asetti maaliskuussa 2025 tulleja Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin oleville maataloustuotteille ja lannoitteille. EU:n tärkeimpien kauppakumppanien joukossa Venäjä on pudonnut vuoden 2021 viidenneltä sijalta 15. sijalle vuonna 2024. Talouspakotteiden ja henkilöille asetettujen pakotteiden lisäksi on määrätty diplomaattisia pakotteita, kuten viisumihelpotusten keskeyttäminen EU:n ja Venäjän välillä. EU päätti yhdessä muiden WTO:n jäsenten kanssa kieltää suosituimmuuskohtelun venäläisiltä tuotteilta ja palveluilta EU:n markkinoilla.
Lokakuun lopussa 2025 pakotelistat kattoivat yli 2 700 henkilöä ja yhteisöä. Pakotteiden kohteina oleviin henkilöihin kuuluvat muun muassa Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, ne 351 valtionduuman jäsentä, jotka hyväksyivät Donetskin ja Luhanskin alueiden väliaikaisesti miehitettyjen alueiden tunnustamisen, korkea-arvoisia virkamiehiä ja sotilashenkilöstöä, disinformaatiotoimijoita, henkilöitä, jotka ovat vastuussa ohjusiskuista siviilejä ja kriittistä siviili-infrastruktuuria vastaan sekä ukrainalaisten lasten sieppauksista ja niitä seuranneista laittomista adoptioista, ja monet muut. Pakoteluetteloon sisällytettiin useita Wagner Group -palkka-armeijan korkea-arvoisia jäseniä. Venäjän oppositiojohtajan ja Saharov-palkinnon saaneen Aleksei Navalnyin kuoltua siperialaisessa vankilassa helmikuussa 2024 ja vastauksena lisääntyvään poliittiseen sortoon Venäjällä neuvosto perusti 27. toukokuuta 2024 uuden järjestelmän, jolla määrätään pakotteita henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista tai -rikkomuksista, kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisen opposition tukahduttamisesta ja demokratian ja oikeusvaltion heikentämisestä Venäjällä. Uusi järjestelmä täydentää EU:n maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää ja antaa EU:lle mahdollisuuden päättää uusista Venäjää koskevista erityistoimenpiteistä vastauksena ihmisoikeusloukkauksiin ja maan sisäisiin tukahduttamistoimiin. Pakotteita määrättiin yhteensä 52 henkilölle ja 4 yhteisölle, mukaan lukien tuomarit, syyttäjät ja oikeuslaitoksen jäsenet, joilla oli keskeinen rooli Aleksei Navalnyin vangitsemisessa ja murhassa.
Neuvosto otti 8. lokakuuta 2024 käyttöön uuden pakotejärjestelmän vastauksena Venäjän epävakauttaviin toimiin EU:ssa ja muualla maailmassa. Näitä toimia ovat muun muassa demokraattisten prosessien heikentäminen, väkivaltaisiin mielenosoituksiin yllyttäminen ja niiden tukeminen, arvostelijoiden pelottelu, tiedonmanipulointi ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset tai sabotaasi.
Toukokuussa 2025 neuvosto laajensi autonomisten rajoittavien toimenpiteidensä soveltamisalaa kattamaan aineelliset hyödykkeet, kuten alukset, ilma-alukset, kiinteistöt ja viestintäverkkojen komponentit sekä liiketoimet, joihin liittyy rahoituslaitoksia ja kryptovarapalvelun tarjoajia. Pakoteluettelossa on 47 henkilöä ja 15 yhteisöä, ja sen voimassaoloa on jatkettu 9. lokakuuta 2026 saakka.
EU on myös tehostanut täytäntöönpanon seurantaa estääkseen kolmansien maiden kautta tapahtuvan pakotteiden kiertämisen. Toimenpiteet kohdistuvat kaksikäyttötuotteiden, kriittisten komponenttien ja kehittyneen teknologian jälleenvientiin. EU:n ilmatila on suljettu kaikilta venäläisiltä ilma-aluksilta ja EU:n satamat venäläisiltä aluksilta. Lisäksi on laadittu erityissäännöksiä, joilla torjutaan Venäjän laajenevaa niin kutsuttua varjolaivastoa, jonka aluksia se käyttää pakotteiden kiertämiseen. Niitä ovat muiden muassa kielto tulla satamiin, palvelujen tarjoamisen rajoitukset ja alusten myyntiä kolmansiin maihin koskevan valvonnan tiukentaminen. Pakotteiden kohteena on yhteensä 557 alusta.
Täytäntöönpanon valvonnan tehostamiseksi neuvosto lisäsi 9. kesäkuuta 2023 EU:n pakotteiden rikkomisen EU-rikosten luetteloon. Näin jäsenvaltioiden on mahdollista yhdenmukaistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja parantaa yhteistyötä pakotteiden rikkomisen tutkinnassa ja niitä koskevissa syytetoimissa.
EU:n jäsenvaltiot keskeyttivät syyskuussa 2022 kokonaan vuonna 2007 tehdyn EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen soveltamisen. Viisumien antamisen keskeyttämisen täytäntöönpanosta annettiin suuntaviivat sen varmistamiseksi, että keskeyttäminen ei vaikuttaisi kielteisesti suojelun tarpeessa oleviin ja olennaisista syistä matkustaviin henkilöihin, kuten toimittajiin, toisinajattelijoihin ja kansalaisyhteiskunnan edustajiin. Marraskuussa 2025 komissio kiristi viisumisääntöjä, koska Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota on lisännyt turvallisuusriskejä, kuten maahanmuuton välineellistämistä, sabotaasia ja mahdollisuutta viisumien väärinkäyttöön.
Vastatoimena Venäjän hallitus on nimennyt kaikki EU:n jäsenvaltiot, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvallat ja muita Venäjään pakotteita kohdistavia maita ”epäystävällisiksi valtioiksi”. Nämä vastatoimet aiheuttavat rajoituksia monenlaisiin liike- ja rahoitustapahtumiin näiden maiden yksityishenkilöiden ja yhteisöjen kanssa.
Venäjän viranomaiset päättivät 31. maaliskuuta 2022 laajentaa merkittävästi luetteloaan pysäytettävistä henkilöistä kattamaan EU:n ylimmän johdon, useita Euroopan komission jäseniä ja EU:n sotilaselinten johtajia sekä ylivoimaisen enemmistön Euroopan parlamentin jäsenistä. Heiltä evätään oikeus tulla Venäjän alueelle. Luetteloa ei julkaista virallisesti, mikä estää kaikki mahdollisuudet muutoksenhakuun oikeusteitse, toisin kuin EU:n asettaman matkustuskiellon kohdalla. Venäjän mustalla listalla on myös korkean tason viranhaltijoita eräistä EU:n jäsenvaltioiden hallituksista sekä kansallisten parlamenttien jäseniä, julkisuuden henkilöitä ja tiedotusvälineiden edustajia.
Koska Venäjä yhä rikkoo kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan periaatteita, EU tukee edelleen kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä varmistaa, että sotarikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin, myös hyökkäysrikokseen, sekä massiivisten vahinkojen aiheuttamiseen syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan. Komissio, Euroopan neuvosto ja Ukraina saivat helmikuussa 2025 valmiiksi oikeudelliset puitteet Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamiseksi. Erityistuomioistuin perustettiin virallisesti 25. kesäkuuta 2025, ja sen tehtävänä on tutkia ja nostaa syytteitä Venäjän federaation ja sen liittolaisten, erityisesti Valko-Venäjän, poliittisen ja sotilaallisen johdon Ukrainaan kohdistamasta hyökkäysrikoksesta. Eurojustille annettiin uudet valtuudet säilyttää, analysoida ja tallentaa todisteita Ukrainan alueella tehtyjen sotarikosten, kansanmurhan ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten lisätutkinnan helpottamiseksi. Eurojustiin perustettiin heinäkuussa 2023 Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen syytteeseenpanosta vastaava kansainvälinen keskus (ICPA), jossa on mukana EU:n yhteisen tutkintaryhmän jäseniä. Korvausmekanismin täytäntöönpanon ensimmäisenä askeleena 2. huhtikuuta 2024 avattiin virallisesti Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisteri. Täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen alettua Ukrainassa on avattu yli 140 000 sotarikostutkintaa.
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi 17. maaliskuuta 2023 pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista ja Maria Lvova-Belovasta, Venäjän federaation presidentin kanslian lapsiasiainvaltuutetusta. Sen mukaan on perusteltua syytä uskoa, että he molemmat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ukrainalaisten lasten laittomasta karkottamisesta ja siirtämisestä Ukrainan miehitetyiltä alueilta Venäjän federaatioon. ICC antoi 5. maaliskuuta 2024 pidätysmääräykset myös kahdesta korkea-arvoisesta venäläisestä sotilaskomentajasta.
EU tekee myös tiivistä yhteistyötä G7-kumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että Venäjän valtion jäädytetyistä varoista saatavilla tuloilla rahoitetaan Ukrainan jälleenrakennustoimia ja sotilasmenoja EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Eri puolilla maailmaa jäädytettyinä olevista Venäjän keskuspankin 260 miljardin euron varoista 210 miljardia on EU:ssa. Toukokuussa 2024 neuvosto hyväksyi oikeudellisen kehyksen, joka sallii näistä varoista saatujen tulojen käyttämisen Ukrainan tukemiseen. G7-maat pääsivät lokakuussa 2024 sopimukseen varojen tuottamien ennakoimattomien tulojen käytöstä Ukrainalle myönnetyn 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin ERA-lainan hoitoon ja takaisinmaksuun. EU:n osuus tästä on 18,1 miljardia euroa.
Samanaikaisesti jäsenvaltioiden välillä käydään edelleen monitahoista keskustelua varsinaisen pääoman käytön laillisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Komissio antoi syyskuussa 2025 ehdotuksen ”korjauslainan” perustamisesta siten, että Venäjän erääntyneistä omaisuuseristä siirrettäisiin käteisvaroja erityisrahoitusyhtiöön, joka sitten myöntäisi Ukrainalle korotonta lainaa vuosina 2026 ja 2027. Laina maksettaisiin takaisin vasta kun Venäjä maksaa sotakorvauksia.
Vladimir Putinin valtakaudella ja erityisesti vuodesta 2012 lähtien yksilöiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet ovat vähentyneet asteittain mutta järjestelmällisesti lainsäädännöllisten rajoitusten ja arvostelijoihin kohdistetun pelottelun myötä. Venäjän viranomaiset ovat vuosien mittaan ottaneet käyttöön yleisluontoisia oikeudellisia rajoituksia ”ulkomaisille agenteille”, ”ei-toivotuille järjestöille” ja ”äärijärjestöille”, ja niiden kohteena ovat sadat kansalaisjärjestöt. Samaan aikaan tiedotusvälineiden, internetin ja sosiaalisen median sensuuri on lisääntynyt merkittävästi. Yhä useammat kansalaisyhteiskunnan toimijat, ihmisoikeuksien puolustajat, tutkijat ja riippumattomat toimittajat on nimetty ”ulkomaisiksi agenteiksi”, heitä on häiritty ja vangittu, ihmisoikeusjärjestöjä on lakkautettu ja sananvapautta, oikeutta kokoontua rauhanomaisesti ja yhdistymisvapautta on rajoitettu. Myös tutkivaa journalismia ja datajournalismia on rajoitettu, ja valtion valvomat tiedotusvälineet ovat väsymättä tuoneet esiin mielikuvaa ”kollektiivisen lännen” hyökkäyksen kohteena olevasta ”piiritetystä linnoituksesta”. Akateemista vapauttakin on rajoitettu merkittävästi.
Vuosien 2016 ja 2021 parlamenttivaalit sekä syyskuun 2022 alue- ja paikallisvaalit pidettiin rajoittavassa poliittisessa ja mediaympäristössä, mikä johti Putinin Yhdistynyt Venäjä -puolueen merkittävään voittoon. Vaalitarkkailijat (vuoteen 2016 asti) ja riippumattomat tiedotusvälineet totesivat, että vaalit eivät edelleenkään olleet kansainvälisten normien mukaisia ja että niitä varjostivat petokset, työpaikalla tapahtuva kampanjointi, opposition järjestelmällinen poissulkeminen ja muut sääntöjenvastaisuudet. Syyskuussa 2023 Venäjän federaatio järjesti aluevaalit, myös Ukrainan miehitetyillä alueilla, jotka EU tuomitsi ja joita pidettiin laittomina ja perusteettomina. Vaalitarkkailijat äänestäjien oikeuksia ajavissa järjestöissä Russian Election Monitor ja Golos totesivat, että aluevaalit olivat jopa vähemmän oikeudenmukaiset ja vapaat kuin aiemmat vaalit. Venäjän kansalaisten äänioikeus on heikentynyt siinä määrin, ettei näitä vaaleja voida mitenkään pitää aitojen demokraattisten periaatteiden mukaisina.
Kun Vladimir Putinista tuli neljännen kerran presidentti vuonna 2018, hän järjesteli vuonna 2020 perustuslakiin muutoksia, joiden avulla hän voi pysyä vallassa vuoden 2024 jälkeenkin (teoriassa vuoteen 2036 saakka). Maaliskuussa 2024 Vladimir Putin voitti jo viidennet presidentinvaalinsa ja sai 87,28 prosenttia äänistä vaaleissa, joiden äänestysprosentti oli 77,44 prosenttia äänioikeutetuista äänestäjistä mutta joita pidettiin epädemokraattisina. Nämä ”presidentinvaalit” pidettiin erittäin rajoitetuissa ja propagandan täyttämissä olosuhteissa. EU antoi Venäjän presidentinvaaleista julkilausuman, jossa se toi jälleen ilmi, että se ei tunnusta eikä tule koskaan tunnustamaan näiden niin kutsuttujen vaalien järjestämistä Ukrainan alueilla eikä niiden tuloksia. Silloinen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja Josep Borrell ilmoitti, että vaalit perustuivat sortaviin lakeihin, niistä puuttui uskottava kilpailu eivätkä niitä seuranneet riippumattomat tiedotusvälineet. Lisäksi niitä leimasivat hänen mukaansa poliittisten oppositiojohtajien, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja toimittajien mielivaltaiset pidätykset ja vaino sekä Aleksei Navalnyin äkillinen kuolema eräässä Venäjän ankarimmista rangaistussiirtokunnista. Tämä oli myöskin toinen kerta peräkkäin (vuoden 2021 parlamenttivaalien jälkeen), kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ei voinut tarkkailla Venäjän federaatiossa järjestettäviä vaaleja.
Julkisia toimintamahdollisuuksia oli Vladimir Putinin johdolla supistettu vuosikymmenen ajan, ja Aleksei Navalnyin palattua Venäjälle tammikuussa 2021 maassa käynnistettiin uusi poliittisen sorron kierre, joka on kiihtynyt jyrkästi Venäjän aloitettua täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Kaikenlaisista eriävistä mielipiteistä tai tapahtumien virallisesta versiosta poikkeamisista rangaistaan, ja yhteiskunnan kriittiset äänet on kriminalisoitu entistä tehokkaammin. EIU:n vuoden 2024 demokratiaindeksissä Venäjää luonnehditaan ”autoritaariseksi hallinnoksi”, ja se sijoittuu 167 maan joukossa sijalle 150. Vuoden 2024 lehdistönvapausindeksissä Venäjä oli 180 maan joukossa sijalla 162, sillä lähes kaikki riippumattomat tiedotusvälineet on joko kielletty tai ne ovat sotasensuurin alaisia. Venäjän federaation ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija Mariana Katzarova on korostanut useaan otteeseen, että Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt merkittävästi Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen ja että kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia on tukahdutettu.
Vuosina 2024–2025 kansalaisvapauksien purkamista on jatkettu ja laajennettu uusilla laeilla. Ne tekevät mahdolliseksi asettaa jopa vain 14-vuotiaita alaikäisiä syytteeseen ”sabotaasirikoksista”, takavarikoida omaisuutta sodanvastaisten lausuntojen vuoksi ja määrätä ankarampia rangaistuksia maanpetoksesta. Lisäksi esiintyy kidutuksen, uhkailun ja provokaatioiden käyttöön perustuvia tekaistuja rikoskanteita ja yksityisiin mielipiteisiin perustuvaa vainoa etupäässä internetissä. Kaikkia ”ulkomaisia agentteja” on kielletty osallistumasta minkäänlaiseen koulutustoimintaan ja esimerkiksi julkaisemasta kirjoja ja luennoimasta. Venäjällä on 24. helmikuuta 2022 lähtien pidätetty 20 000 sodanvastaista mielenosoittajaa, ja OVD-Infon mukaan poliittisia vankeja on yli 5 700. EU on tuominnut valtiosta riippumattomiin järjestöihin, kansalaisyhteiskunnan järjestöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja riippumattomiin toimittajiin kohdistetut järjestelmälliset tukahduttamistoimet sekä Venäjällä että sen ulkopuolella ja tukee edelleen venäläisiä, jotka ovat ilmaisseet vastustavansa Ukrainan sotaa tai osoittaneet mieltään sitä vastaan. EU on toistuvasti vahvistanut solidaarisuutensa kaikkia venäläisiä kohtaan, joita on syytetty, vangittu tai uhkailtu sen takia, että he jatkavat taistelua ihmisoikeuksien puolesta ja kertovat totuuden hallituksen laittomista toimista.
Voimassa olevat sopimukset
EU:n ja Venäjän suhteiden oikeusperusta on edelleen kesäkuussa 1994 allekirjoitettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Se oli alun perin voimassa kymmenen vuotta ja se uusittiin vuosittain hiljaisella sopimuksella. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella luotiin puitteet poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle, johon sisältyivät muun muassa säännölliset keskustelut ihmisoikeustilanteesta ja kahdesti vuodessa järjestettävät puheenjohtajien ja presidentin väliset huippukokoukset. Kaikki kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaiset institutionaaliset vuoropuhelut kuitenkin keskeytettiin vuonna 2014.
Pietarissa vuonna 2003 pidetyssä huippukokouksessa EU ja Venäjä sopivat syventävänsä yhteistyötä perustamalla neljä yhteistä aluetta, jotka ovat 1) talous, 2) vapaus, turvallisuus ja oikeus, 3) ulkoinen turvallisuus sekä tutkimus, koulutus ja kulttuuri. Samaan aikaan EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välistä pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa jatkettiin vuonna 2007. Sillä pyrittiin edistämään rajat ylittävää yhteistyötä Itämeren ja Barentsinmeren alueilla. Vuonna 2008 aloitettiin neuvottelut EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta, johon oli määrä tulla oikeudellisesti velvoittavia sitoumuksia esimerkiksi poliittisen vuoropuhelun, oikeuden, vapauden, turvallisuuden, taloudellisen yhteistyön, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, kaupan, investointien ja energian aloilla. Vuonna 2010 käynnistettiin nykyaikaistamista koskeva kumppanuus. Neuvottelut viisumikäytäntöjen helpottamista koskevasta sopimuksesta saatiin päätökseen vuonna 2011. Venäjän tunkeutuminen Krimille johti kuitenkin kaikkien näiden neuvottelujen ja prosessien keskeyttämiseen. Eurooppa-neuvosto päätti vuonna 2014 keskeyttää Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön (rajat ylittävää yhteistyötä ja ihmisten välisiä yhteyksiä lukuun ottamatta), ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena helmikuussa 2022 keskeytettiin uusi EU:n rahoitus ja vielä jäljellä ollut yhteistyö.
Euroopan parlamentin rooli
Euroopan parlamentti hyväksyi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen vuonna 1997 hyväksyntämenettelyllä.
Parlamentti on antanut useita Ukrainaa koskevia päätöslauselmia, joissa on tuomittu Krimin laiton liittäminen Venäjään vuonna 2014 ja Venäjän rooli Itä-Ukrainan vakauden horjuttamisessa. Parlamentti antoi 11. kesäkuuta 2015 päätöslauselman sotilaallis-strategisesta tilanteesta Mustanmeren alueella Venäjän liitettyä Krimin laittomasti alueeseensa ja 12. maaliskuuta 2019 päätöslauselman EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta. Niissä se kannatti EU:n pakotteita ja korosti tarvetta tarjota kunnianhimoisempaa EU:n taloudellista apua Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisten välisten yhteyksien edistämiseksi huolimatta vaikeista suhteista. Vuoden 2019 päätöslauselmassa EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta ilmaistaan suuri huoli Venäjän kansainvälisestä toiminnasta erityisesti itäisen kumppanuuden maissa. Päätöslauselmassa myös arvostellaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien heikentymistä Venäjällä ja todetaan, että Venäjää ei enää voida pitää EU:n ”strategisena kumppanina”. Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2021 suosituksen EU:n ja Venäjän välisten poliittisten suhteiden suunnasta. Suosituksen mukaan EU:n oli ”varmistettava, että mahdolliset uudet yhteydet Venäjän hallintoon ovat riippuvaisia sen lupauksista lopettaa aggressiot omaa kansaansa vastaan, lopettaa opposition sekä (...) poliittisten vankien järjestelmällinen sorto, kumota tai muuttaa kaikki lait, jotka eivät ole kansainvälisten normien mukaisia, kuten ulkomaisia agentteja koskevat lait (...) sekä lopettaa ulkoiset aggressionsa naapurimaita kohtaan”. Siinä vaadittiin, että EU:lla on oltava selkeästi määritellyt reunaehdot ja sen on pidättäydyttävä yhteistyöstä Venäjän kanssa ainoastaan avointen vuoropuhelukanavien säilyttämiseksi. Siinä kehotettiin myös laatimaan visio ja strategia EU:n tulevista suhteista vapaaseen, vauraaseen, rauhanomaiseen ja demokraattiseen Venäjään.
Ennen vuotta 2014 parlamentti oli kannattanut yhteisiin arvoihin ja etuihin perustuvaa kattavaa uutta sopimusta Venäjän kanssa. Parlamentti on kuitenkin toistuvasti ilmaissut olevansa erittäin huolissaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian tilasta Venäjällä, esimerkiksi ”hlbtiq+ -propagandan” kieltävistä laeista, laista, jonka nojalla lievä perheväkivalta ei ole rikos, riippumattomiin tai Venäjän ulkopuolelta rahoitusta saaviin kansalaisjärjestöihin kohdistetuista tukahduttamistoimista jne. Parlamentti on tuominnut erityisesti Krimin asukkaisiin, ennen kaikkea tataareihin, kohdistuneet ennenkuulumattoman laajat ihmisoikeusloukkaukset. Vuonna 2018 se vaati vapauttamaan ukrainalaisen elokuvaohjaajan Oleg Sentsovin, joka vastusti Krimin laitonta liittämistä Venäjään, ja myönsi hänelle Saharov-palkinnon. Sentsov vapautettiin vuonna 2019 osana Venäjän ja Ukrainan välistä vankienvaihtoa. Parlamentti tuomitsi jyrkästi Aleksei Navalnyin murhayrityksen vuonna 2020.
Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen parlamentti on antanut useita päätöslauselmia, joissa tuomitaan Venäjän hyökkäys ja sen hyökkäyksen vanavedessä tekemät rikokset, ja ilmaissut vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.
Venäjän aloitettua täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksensä Ukrainaan parlamentti on tukenut vankkumatta EU:n voimakkaita ja tehokkaita pakotteita keskeisenä välineenä Venäjän federaatiota, Valko-Venäjää ja Venäjän federaation liittolaisia vastaan. Se on kehottanut takavarikoimaan EU:n jäädyttämät venäläiset varat ja käyttämään niitä Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseen ja Venäjän hyökkäyksen uhreille maksettaviin korvauksiin. Mitä tulee pakotteita koskevaan yhteistyöhön eri puolilla maailmaa, parlamentti on kehottanut kumppaneita osallistumaan näihin pakotteisiin ja on huolissaan siitä, että useat kolmannet maat tekevät yhteistyötä Venäjän kanssa auttaakseen sitä pakotteiden kiertämisessä.
Parlamentti nimesi 23. marraskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi ja valtioksi, joka käyttää terrorismin keinoja, ja kehotti kansainvälistä yhteisöä olemaan yhtenäinen sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja hyökkäysrikoksesta vastuuseen asettamisessa. Parlamentti on useissa päätöslauselmissaan kehottanut saattamaan presidentti Putinin, muut Venäjän johtajat ja heidän valkovenäläiset liittolaisensa vastuuseen hyökkäysrikoksesta, johon he ovat syyllistyneet. Parlamentti kannatti 19. tammikuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamista, jotta voidaan nostaa syytteitä Venäjän federaation ja sen liittolaisten, erityisesti Valko-Venäjän, poliittisen ja sotilaallisen johdon Ukrainaan kohdistamasta hyökkäysrikoksesta. Se tukee myös täysin ICC:n syyttäjän meneillään olevaa tutkintaa Ukrainan tilanteesta sekä väitetyistä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta. Parlamentti suhtautui myös myönteisesti siihen, että ICC antoi pidätysmääräyksen Vladimir Putinista ja Venäjän lapsiasiavaltuutetusta Maria Lvova-Belovasta ukrainalaislasten Venäjän alueelle suuntautuneiden laittomien karkotusten vuoksi. Toukokuussa 2025 parlamentti tuomitsi jyrkästi Venäjän federaation joukkotuhontastrategian, jota se toteuttaa Valko-Venäjän tuella ja jolla se pyrkii hävittämään ukrainalaisen identiteetin käyttäen keinoinaan ukrainalaislasten pakolla siirtämistä ja karkottamista, laittomia adoptioita, murhia, pakkovenäläistämistä ja militarisointia.
Parlamentti tuomitsee myös Venäjän hallinnon järjestelmällisen historian vääristelyn keinona oikeuttaa laiton hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, sen, että Venäjän federaatio ei ole saattanut syyllisiä vastuuseen neuvostoaikaisista rikoksista, stalinistisen totalitarismin ihannoinnin sekä sen, että se on tarkoituksellisesti estänyt historiallista tutkimusta. Parlamentti myös vastustaa Venäjän pyrkimyksiä kiistää Ukrainan historia ja identiteetti.
Parlamentti kehotti 8. kesäkuuta 2022 antamassaan suosituksessa ”EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan jälkeen” unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa Josep Borrellia noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa Venäjän federaatioon ja luopumaan kaikesta valikoivasta yhteydenpidosta Venäjän kanssa Venäjän poliittisen eliitin järjestämien ja venäläisten joukkojen, niiden puolesta toimivien tahojen ja palkkasotureiden Ukrainassa ja muualla toteuttamien julmuuksien ja sotarikosten vuoksi.
Parlamentti totesi 16. helmikuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa, että Venäjän hyökkäyssota oli muuttanut Euroopan geopoliittista tilannetta perinpohjaisesti, mikä edellyttää EU:lta rohkeita ja kattavia poliittisia, turvallisuuteen ja rahoitukseen liittyviä päätöksiä ja Venäjän federaation kansainvälisen eristämisen jatkamista.
Samaan aikaan parlamentti totesi 6. lokakuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan kiihtymisestä, että komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja jäsenvaltioiden olisi alettava pohtia, miten Venäjän kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa ja miten sitä voitaisiin auttaa muuttumaan onnistuneesti autoritaarisesta hallinnosta demokraattiseksi maaksi, joka sanoutuu irti revisionistisesta ja imperialistisesta politiikasta.
Ennen hyökkäyssodan alkamista parlamentti oli jo vuosien ajan tuominnut Venäjän hallinnon sortotoimet maan sisällä sekä ihmisoikeustilanteen jatkuvan heikkenemisen maassa. Venäjän käynnistettyä hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan parlamentti toisti tuomitsevansa jyrkästi erityisesti mielipiteen- ja sananvapauteen sekä oikeuteen rauhanomaiseen kokoontumiseen ja yhdistymisvapauteen kohdistetut ankarat rajoitukset ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, riippumattomiin tiedotusvälineisiin, asianajajiin ja poliittiseen oppositioon kohdistetut järjestelmälliset tukahduttamistoimet. Parlamentti on myös pitänyt valitettavana Venäjän laajaa tukahduttavaa lainsäädäntöä, muun muassa ”ulkomaisia agentteja” ja ”ei-toivottuja järjestöjä” koskevaa lakia sekä muutoksia rikoslakiin ja joukkotiedotusvälineitä koskevaan lakiin, joita käytetään oikeudellisen häirinnän harjoittamiseen eriäviä mielipiteitä esittäviä vastaan Venäjällä ja ulkomailla sekä riippumattomien tiedotusvälineiden heikentämiseen. Se on myös tuominnut jatkuvan ja lisääntyvän sensuurin Venäjällä.
Parlamentti on toistuvasti paheksunut Venäjää erityisesti sen Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon vuonna 2021 saaneelle Aleksei Navalnyille langettaman tuomion takia. Kun yhä useampia aktivisteja pidätettiin ja vangittiin, parlamentti antoi 7. huhtikuuta 2022 päätöslauselman Venäjällä yltyvästä sorrosta ja 20. huhtikuuta 2023 toisen päätöslauselman, jossa tuomittiin lisääntyvät sortotoimet Venäjällä, erityisesti Vladimir Kara-Murzan ja Aleksei Navalnyin tapaukset. Osana Free Navalny -kampanjaa parlamentti asensi näytteille parlamentin Brysselin rakennuksen eteen kesäkuussa 2023 aidon kokoisen kopion rangaistussellistä (šizo), jossa Aleksei Navalnyi suoritti 19 vuoden vankeusrangaistustaan. Parlamentti antoi 29. helmikuuta 2024 päätöslauselman Aleksei Navalnyin äkillisen kuoleman johdosta kuvaten sitä murhaksi, josta Venäjän hallitus ja Vladimir Putin kantavat henkilökohtaisesti rikosoikeudellisen ja poliittisen vastuun, ja tuomiten Venäjän hallinnon tekemien ihmisoikeusloukkauksien laajenemisen.
Parlamentti on ilmaissut solidaarisuutensa ja tukensa Venäjän Ukrainaa vastaan käymää hyökkäyssotaa vastaan Venäjällä ja Valko-Venäjällä mieltään osoittaville ihmisille ja vaatinut jäsenvaltioita suojelemaan venäläisiä ja valkovenäläisiä, joita vainotaan sodan vastustamisen vuoksi, sekä venäläisiä ja valkovenäläisiä sotilaskarkureita ja aseistakieltäytyjiä ja myöntämään heille turvapaikan. Se on myös kehottanut EU:n toimielimiä pitämään yhteyttä Venäjän demokraattisiin johtajiin ja kansalaisyhteiskuntaan ja tukenut Euroopan parlamentin isännöimän Venäjän demokratiakeskuksen perustamista. Euroopan parlamentin puhemies tapasi Venäjän opposition edustajia vuonna 2022, ja ihmisoikeuksien alivaliokunta keskustelee säännöllisesti venäläisten riippumattomien toimittajien, kansalaisyhteiskunnan ja opposition edustajien kanssa. Yksittäiset parlamentin jäsenet järjestivät myös 5. ja 6. kesäkuuta 2023 demokraattisen Venäjän tulevaisuudesta pyöreän pöydän keskustelun, johon osallistui EU:n toimielinten edustajia, parlamentin jäseniä sekä Venäjän vapaiden tiedotusvälineiden ja poliittisen opposition kaikkien suuntausten merkittäviä edustajia.
Demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmä ja suhteista Venäjään vastaava Euroopan parlamentin valtuuskunta järjestivät 14. helmikuuta 2024 yhdessä konferenssin, johon Venäjän opposition edustajia ja ihmisoikeusasianajajia kutsuttiin keskustelemaan äskettäisten presidentinvaalien merkityksestä.
Parlamentti järjesti 25. huhtikuuta 2024 ennen taukoaan tärkeän äänestyksen, jossa se totesi, että Venäjän niin kutsutut presidentinvaalit 15.–17. maaliskuuta olivat laittomat ja epädemokraattiset, ja tuomitsi yksiselitteisesti Ukrainan väliaikaisesti miehitetyillä alueilla järjestetyt laittomat niin kutsutut vaalit. Parlamentti kehotti myös EU:n jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä olemaan tunnustamatta presidentinvaalien tulosta legitiimiksi, koska vaalit eivät olleet vapaat eivätkä oikeudenmukaiset eivätkä ne täyttäneet vaaleja koskevia kansainvälisiä perusnormeja, minkä vuoksi niillä ei ollut demokraattista legitimiteettiä.
Siitä lähtien kun kymmenes vaalikausi alkoi heinäkuussa 2024, Euroopan parlamentti on vahvistanut jatkuvan tukensa Ukrainalle ja tuominnut Venäjän hyökkäyksen lukuisissa päätöslauselmissa.
Suhteita Venäjän lainsäätäjiin on hoidettu pääasiassa parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa, joka on EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen nojalla perustettu parlamenttien välinen foorumi. Vuosien 1997 ja 2014 välillä parlamentaarinen yhteistyövaliokunta tarjosi vakiintuneen foorumin parlamentin ja Venäjän liittokokouksen valtuuskuntien välisen yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämiselle. Maaliskuusta 2014 lähtien parlamentti on kuitenkin keskeyttänyt nämä parlamenttien väliset kokoukset EU:n Ukrainan kriisin johdosta määräämien rajoittavien toimenpiteiden mukaisesti. Parlamentin valtuuskunta EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa kokoontuu kuitenkin edelleen säännöllisesti analysoimaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksia maailmaan ja Venäjään ja erityisesti Venäjän viranomaisten Venäjän kansalaisyhteiskuntaan kohdistamia yhä kiihtyviä tukahduttamistoimia ja keskustelemaan niistä. Tällöin valtuuskunta keskustelee säännöllisesti Venäjän opposition edustajien, ihmisoikeuksien puolustajien, kansalaisyhteiskunnan, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja riippumattomien toimittajien sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Kesäkuussa 2025 valtuuskunta järjesti ulkoasiainvaliokunnan kanssa yhteisen kokouksen, johon osallistuivat Julija Navalnaja sekä kaksi entistä poliittista vankia, Vladimir Kara-Murza ja Ilja Jašin.
Venäjä ei ole kutsunut Euroopan parlamenttia tarkkailemaan vaalejaan vuoden 1999 jälkeen.
DG EXPO