Ihmisoikeudet

Euroopan unioni perustuu vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin. EU pyrkii nivomaan ihmisoikeuskysymykset kaikkiin politiikkoihinsa ja ohjelmiinsa. Tässä luvussa esitellään
– EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa ohjaava oikeudellinen kehys
– välineet ja varat, joilla EU tukee demokratiaa ja ihmisoikeuksia suhteissaan EU:n ulkopuolisiin maihin ja järjestöihin.

Oikeusperusta

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistetaan unionin perustana oleviksi arvoiksi ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.
• SEU:n 3 artiklassa asetetaan tavoitteet EU:n kansainvälisille suhteille eli ulkosuhteille. Näitä tavoitteita ovat muun muassa köyhyyden poistamisen ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien, suojelun edistäminen. Kyseisessä artiklassa määrätään myös EU:n tavoitteesta auttaa varmistamaan, että kansainvälistä oikeutta kehitetään ja noudatetaan tarkasti ja että vuonna 1945 hyväksytyn YK:n peruskirjan periaatteita kunnioitetaan.
• SEU:n 6 artiklassa todetaan, että EU tunnustaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ’perusoikeuskirja’). Perusoikeuskirjassa viitataan nimenomaisesti ainoastaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon, mutta EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä jäsenvaltioiden on noudatettava perusoikeuskirjaa myös EU:n ulkosuhteissa. Myös unioniin liittyvien maiden on noudatettava sitä. Sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen (4.1.2).
• SEU:n 21 artiklassa vahvistetaan periaatteet, joihin EU:n kansainvälinen toiminta eli sen ulkoiset toimet perustuvat. Näitä periaatteita ovat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, yhteisvastuu ja YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittaminen. Yleismaailmallisuus tarkoittaa, että ihmisoikeudet ja vapaudet koskevat kaikkia ihmisiä. Jakamattomuus tarkoittaa, että nämä oikeudet ja vapaudet ovat yhtä tärkeitä, eli EU:n on tämän artiklan nojalla pidettävä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia yhtä tärkeinä kuin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia.
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 205 artiklassa määrätään, että unionin ulkoista toimintaa ohjaavat SEU:n 21 artiklassa vahvistetut periaatteet.

EU:n ihmisoikeuspolitiikan soveltaminen

EU hyväksyy ihmisoikeuspolitiikkansa ja toteuttaa sitä laatimalla toimintasuunnitelmia, suuntaviivoja ja strategioita, tekemällä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja järjestöjen kanssa ja rahoittamalla erityisohjelmia. Näitä toimenpiteitä selitetään tarkemmin tässä osiossa.

A. Toimintasuunnitelmat

Neuvosto hyväksyi vuonna 2012 ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja sen toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman. Kehyksessä vahvistetaan periaatteet, tavoitteet ja painopisteet, joilla EU:n politiikasta on tarkoitus tehdä johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa. Näitä periaatteita ovat muun muassa ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu kaikissa EU:n politiikoissa, sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuuden varmistaminen sekä toimintamallin tilannekohtainen mukauttaminen. Neuvosto hyväksyi ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n viimeisimmän toimintasuunnitelman marraskuussa 2020. Sitä oli alun perin tarkoitus soveltaa vuoteen 2024 saakka, mutta sen voimassaoloa jatkettiin vuoteen 2027 vastaamaan EU:n pitkän aikavälin menosuunnitelman aikataulua. Toimintasuunnitelmassa esitetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevat EU:n tavoitteet ja painopisteet, jotka on ryhmitelty viiteen toiminta-alaan:

• yksilöiden suojelu ja voimaannuttaminen
• kestävien, osallistavien ja demokraattisten yhteiskuntien rakentaminen
• maailmanlaajuisen ihmisoikeus- ja demokratiajärjestelmän edistäminen
• uudet teknologiat: mahdollisuuksien hyödyntäminen ja haasteiden ratkaiseminen
• tavoitteiden saavuttaminen yhteistyön avulla.

B. Ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat

Neuvosto on hyväksynyt useita aihekohtaisia ihmisoikeuksia koskevia suuntaviivoja. Niissä annetaan käytännön ohjeistusta EU:n edustustoille eri puolilla maailmaa seuraavista asioista:

• kuolemanrangaistuksen vastaiset toimet
• ihmisoikeusvuoropuhelut
• lapsen oikeudet
• kidutuksen ja muun julman kohtelun vastainen toiminta
• lasten suojelu aseellisissa selkkauksissa
• ihmisoikeuksien puolustajien suojelu
• kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen
• naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunta
• uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistäminen
• homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeuksien suojelu
• sananvapauden edistäminen verkossa ja verkon ulkopuolella
• syrjimättömyys EU:n ulkoisissa toimissa
• turvallinen juomavesi ja sanitaatio.

C. Maakohtaiset strategiat

EU laatii maakohtaisia ihmisoikeus- ja demokratiastrategioita. Tätä varten se kuulee asianomaisen maan viranhaltijoita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Tarkoituksena on sisällyttää EU:n ihmisoikeussuuntaviivat ja -prioriteetit kyseistä maata koskeviin selkeisiin ja loogisiin politiikkatavoitteisiin, joita sovelletaan seuraavien kolmen vuoden ajan.

D. Vuoropuhelu ja kansainväliset sopimukset

EU sisällyttää ihmisoikeudet säännönmukaisesti EU:n ulkopuolisten maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa käymäänsä poliittiseen vuoropuheluun. Se käy myös erityisesti ihmisoikeuksiin keskittyvää vuoropuhelua ja neuvonpitoa noin 60 EU:n ulkopuolisen maan ja alueellisen ryhmittymän kanssa.

EU:n ja sen ulkopuolisten maiden tai alueellisten järjestöjen välisiin kahdenkeskisiin kauppasopimuksiin ja moniin erilaisiin assosiaatio- ja yhteistyösopimuksiin on sisällytetty ihmisoikeuslausekkeita. Näin velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia sisältyy sopimukseen sen erottamattomana osana. Tämä käynnistää ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun ja keskustelun ja antaa EU:lle myös mahdollisuuden ryhtyä asianmukaisiin toimiin, kuten vähentää yhteistyötä tai lopettaa se, jos ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita loukataan vakavasti. EU voi myös kannustaa sopimuskumppania allekirjoittamaan ja panemaan täytäntöön ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevia yleissopimuksia. Se voi tarjota yleissopimuksiin liittyneille kehitysmaille esimerkiksi erityiskohtelua kaupankäynnissä (5.2.3).

EU:n jäsenyyttä hakevien maiden on täytettävä tiukat ehdot (5.5.1). Ennen kuin maa voi liittyä EU:hun, sen on kehitettävä vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun. EU tukee tätä prosessia aktiivisesti.

Euroopan naapuruuspolitiikan (5.5.5) perustana ovat myös yhteiset arvot, joita ovat demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. EU tukee kumppanimaita uudistusten toteuttamisessa ja vahvistaa kumppanuuksia niiden maiden kanssa, jotka edistyvät eniten demokraattisissa uudistuksissa.

E. Vaalitarkkailu

Myös EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien pyrkimyksenä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Niiden tavoitteena on vähentää vaaleihin liittyvää uhkailua ja väkivaltaa ja vahvistaa demokraattisia instituutioita.

F. Monenvälisten järjestöjen kanssa tehtävä työ

EU edistää ihmisoikeuksia monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa, YK:n ihmisoikeusneuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Euroopan neuvostossa. Lisäksi EU on aktiivisesti edistänyt kansainvälistä oikeudenkäyttöä esimerkiksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen kautta.

G. EU:n temaattiset rahoitusohjelmat

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevalla ohjelmalla tuetaan ja suojellaan pääasiassa ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistäviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Tässä ohjelmassa merkittävää on, että rahoitusta voidaan jakaa riippumatta siitä, onko kumppanimaan hallitus myöntynyt siihen vai ei. Ohjelmalle on osoitettu 1,511 miljardin euron määrärahat vuosiksi 2021–2027.

Lisäksi EU on sitoutunut sisällyttämään oikeusperustaisen lähestymistavan vähitellen kaikkiin kehitysohjelmiinsa komission vuonna 2014 kehittämän ja vuonna 2021 päivitetyn välineistön pohjalta.

H. Ihmisoikeusloukkausten torjumista koskevat toimet

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 asetuksen maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän avulla EU voi kohdistaa toimia henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin – myös valtiollisiin ja valtiosta riippumattomiin toimijoihin – jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin eri puolilla maailmaa. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin helmikuussa 2024 tapahtuneen kuoleman vuoksi neuvosto määräsi 22. maaliskuuta 2024 rajoittavia toimenpiteitä vielä 33 henkilölle ja kahdelle yhteisölle. Marraskuuhun 2025 mennessä neuvosto oli määrännyt rajoittavia toimenpiteitä 131 henkilölle ja 37 yhteisölle osana maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa varojen jäädyttäminen ja tapauksen mukaan matkustuskiellot.

Ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu myös tuotteen markkinoille saattamiseen liittyvissä toimissa. Tästä ilmiöstä saadaan jatkuvasti enemmän näyttöä, ja yleisö on siitä entistä tietoisempi. Tämän vuoksi parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet direktiivin yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Heinäkuussa 2024 voimaan tulleessa direktiivissä vaaditaan yrityksiä tunnistamaan ja tarvittaessa ehkäisemään, lopettamaan tai lieventämään toimintansa kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön.

Joulukuussa 2024 tuli voimaan tätä täydentävä asetus, jolla kielletään pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla.

I. Vuosikertomus

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja laatii vuosittain ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa koskevan vuosikertomuksen, jonka neuvosto hyväksyy. Siinä käsitellään maailman ihmisoikeustilannetta ja unionin toimintaa raportointikauden aikana.

Toimijoiden vastuualueet

Tässä osiossa esitellään EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen vastuualueet ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa.

Eurooppa-neuvosto määrittää EU:n strategiset edut ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleiset suuntaviivat (5.1.1).

EU:n neuvostossa ulkoasiainneuvosto käsittelee yleensä ihmisoikeusasioita, jotka liittyvät yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tai unionin kauppa- tai kehityspolitiikkaan. Neuvoston ihmisoikeustyöryhmä, joka valmistelee korkean tason keskusteluja ja päätöksiä ihmisoikeuskysymyksistä, koostuu jäsenvaltioiden ihmisoikeusasiantuntijoista ja Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission edustajista.

Jokaisessa EU:n edustustossa on ihmisoikeusyhteyspiste. EU:n edustustoilla on tärkeä rooli niiden sijaintivaltiota tai asemapaikkana olevaa järjestöä koskevien ihmisoikeus- ja demokratiastrategioiden laatimisessa ja täytäntöönpanossa, ihmisoikeusvuoropuhelujen valmistelussa, yhteydenpidossa ihmisoikeuksien puolustajiin ja kansalaisyhteiskunnan edustajiin sekä EU:n rahoitustuen painopisteiden määrittämisessä.

Komissio neuvottelee kansainvälisistä sopimuksista, valvoo EU:n laajentumisprosessia ja naapuruuspolitiikkaa ja hallinnoi kehitysohjelmia ja rahoitusta (tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa).

Ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja pyrkii lisäämään unionin ihmisoikeuspolitiikan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Erityisedustajalla on laaja ja joustava vastuualue, ja hän tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa.

Parlamentti osallistuu unionin eri alojen politiikan suunnitteluun ja seuraa muiden unionin toimielinten työtä. Seuraavassa osiossa kerrotaan tästä lisää.

Euroopan parlamentin rooli

SEUT:n 207 ja 218 artiklan mukaisesti useimmat kansainväliset sopimukset edellyttävät parlamentin hyväksyntää tullakseen voimaan. Parlamentti voi kieltäytyä hyväksymästä sopimusta, jos se katsoo asiaan liittyvän ihmisoikeusongelmia. Esimerkiksi vuonna 2011 parlamentti ei antanut hyväksyntäänsä tekstiilipöytäkirjan lisäämiselle EU:n ja Uzbekistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Syynä olivat ennen kaikkea tiedot, joiden mukaan maassa käytetään lapsityövoimaa. Parlamentti antoi hyväksyntänsä vasta vuonna 2016, kun Uzbekistan oli saavuttanut merkittävää edistystä lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käytön lopettamisessa.

SEU:n 36 artiklassa varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja velvoitetaan kuulemaan parlamenttia säännöllisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista” ja pitämään se tietoisena politiikkojen kehityksestä. Parlamentti voi tehdä kysymyksiä neuvostolle ja varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle tai antaa näille suosituksia.

Parlamentin ihmisoikeuspäätöslauselmilla pyritään lisäämään tietoisuutta ihmisoikeusloukkauksista, tukemaan ihmisoikeuksien puolustajia ja muokkaamaan EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa konkreettisten toimintapoliittisten ehdotusten avulla. Parlamentti antaa päätöslauselmia joko osana meneillään olevia lainsäädäntömenettelyjä tai omasta aloitteestaan, jolloin se pyytää komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä sen valiokuntien valmistelemasta aiheesta. Päätöslauselmat voivat myös olla tulosta keskusteluista, joita käydään kuukausittain parlamentin täysistunnoissa ja joissa tuodaan esiin räikeitä ihmisoikeusloukkauksia eri puolilla maailmaa. Parlamentin vuosittain antamassa päätöslauselmassa ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla analysoidaan unionin ihmisoikeuspolitiikan saavutuksia ja haasteita.

Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan yhteydessä toimiva ihmisoikeuksien alivaliokunta vastaa kysymyksistä, jotka koskevat demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, vähemmistöjen oikeudet mukaan luettuina, EU:n ulkopuolisissa maissa sekä kansainvälisen oikeuden periaatteita. Se myös varmistaa, että EU:n kaikki ulkoiset politiikat ovat johdonmukaisia sen ihmisoikeuspolitiikan kanssa. Alivaliokunta hoitaa myös yleisesti ihmisoikeusasioiden käsittelyä, ja sen valtuuskunnat vierailevat säännöllisesti asianomaisissa maissa ja instituutioissa. Alivaliokunta seuraa parlamentin antamien kiireellisten päätöslauselmien jatkotoimia ja keskustelee Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa säännöllisesti EU:n ihmisoikeusvuoropuheluista.

Unionin ulkosuhteisiin liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevät lisäksi ulkoasiainvaliokunta, kansainvälisen kaupan valiokunta, kehitysvaliokunta sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Ihmisoikeudet ovat olennainen osa myös parlamentin pysyvien valtuuskuntien työtä, sillä ne ovat vuorovaikutuksessa EU:n ulkopuolisten parlamenttien kanssa kahdenvälisesti ja parlamentaaristen edustajakokousten yhteydessä.

Talousarvioon liittyvän toimivaltansa (SEU:n 14 artikla ja SEUT:n 310 artiklan 1 kohta) ansiosta parlamentti voi vaikuttaa varojen myöntämiseen Globaali Eurooppa -välineelle ja muuhun ihmisoikeuksien edistämiseen käytettävään rahoitukseen. Lisäksi parlamentin on yhdessä neuvoston kanssa hyväksyttävä EU:n ulkopolitiikkaan liittyvät rahoitusohjelmat.

Parlamentti myöntää vuosittain mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon eri puolilla maailmaa toimiville ihmisoikeusaktivisteille. Vuoden 2025 Saharov-palkinnon saivat vangitut toimittajat Andrzej Patšobut Valko-Venäjältä ja Mzia Amaglobeli Georgiasta. Palkinto myönnettiin heille lokakuussa tunnustuksena työstä ihmisoikeuksien, sananvapauden ja demokraattisten arvojen puolustamiseksi.

Muita palkinnonsaajia ovat

• vuonna 2024 María Corina Machado ja presidentiksi valittu Edmundo González Urrutia tunnustuksena heidän osoittamastaan johtajuudesta Venezuelan oppositiossa
• vuonna 2023 Mahsa Amini ja Iranin Nainen, elämä, vapaus -liike
• vuonna 2022 Ukrainan rohkea kansa, jota edustivat maan presidentti, vaaleilla valitut johtajat ja kansalaisyhteiskunta
• vuonna 2021 Aleksei Navalnyi, joka oli tunnettu taistelustaan korruptiota ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan Venäjällä
• aiempina vuosina muun muassa Nelson Mandela, Malala Yousafzai, Raif Badawi ja Valko-Venäjän demokraattinen oppositio.

Parlamentti on perustanut Saharov-palkinnon verkoston, jonka tarkoituksena on tukea palkinnonsaajia, luoda yhteyksiä heidän välilleen ja kannustaa yhteiseen toimintaan.

Parlamentti edistää ihmisoikeuksia osana laajempia demokratiatukitoimiaan, joihin kuuluvat vaalitarkkailu, vaaleja edeltävät ja vaalien jälkeiset toimet, parlamentaaristen valmiuksien vahvistaminen, välitystoiminta ja vuoropuhelu demokratian edistämisestä (5.4.2).

Euroopan parlamentin puhemies tukee aktiivisesti ihmisoikeuksia antamalla julkilausumia, lähettämällä kirjeitä ja keskustelemalla ihmisoikeusasioista tavatessaan merkittäviä henkilöitä ja organisaatioita.

Lisätietoja tästä aiheesta on parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan verkkosivustolla.

 

Adrián ROMERO AVELLO

11-2025