– Tot vaiguttij ennuv, ko muu iänui lii uccen muu ahasâžžân čuoigâm, te mun-uv algim, Nils-Piera Ruotsala muštâl tast, mii movtijditij suu čuoigâđ.
Nils-Piera Ruotsala lii hárjuttâllâm čuoigâm tuođâlávt eskin moonnâm keesi rääjist.
Tääl Ruotsala hárjuttâl eromâšávt Hopeasompa-kištoi várás, moh tuállojeh čuávuvâžžân Ristijäävri Saukkoväärist 20.–22. njuhčâmáánu.
Hopeasompa-čuoigâmkištoh láá iänááš uáivildum nuoráid. Toho peesih kištottâllâđ 16– já vuálá 16–ihásiih nuorah ubâ Suomâst.
– Jis mun tast kuhes määđhi čuoigâmist peesâm 30 pyeremuu juávkun, te kal mun lam tuđâvâš, Ruotsala iätá.
Nils-Piera Ruotsala tiävdá 15 ihheed puáttee mánuppaajeest. Sun hárjuttâl ohtuu jyehi peeivi. Ohtii ohhoost, táválávt vuossaargâ sust lii vuoiŋâstempeivi.
Nils-Piera Ruotsala áásá Lemmest, kost lii paijeel 50 kilomeetter mätki Anarân. Motomin sun piäsá Anarân hárjuttâllâđ, mut jis ij, te talle sun hárjuttâl päihistis Lemmest.
– Hárjuttâllâm Lemmest lii siämmáálágán ko Anarist. Lemmest iä lah nuuvt ennuv luáháh, Ruotsala verdid.
Valastâllâmakatemiast piäsá hárjuttâllâđ kuohtii peeivist
Ruotsala peesâi keesi maŋa fáárun valastâllâmakatemian Ruávinjaargân. Vuáđuškovlâliih eelih tobbeen moddii ivveest ain vittâ peeivi häävild.
– Lii suotâs eelliđ tobbeen akatemiast, ko láá siämmáálágáneh ulmuuh, já kuohtii peeivist piäsá hárjuttâllâđ, Ruotsala rámmoo.
Siämmást nuorah pargeh jieijâs škovlâpargoid, maid máttáátteijeeh láá adelâm muuneeld.
Ruotsala lii taan räi iällám akatemiast kulmii, já piäsá vala ohtii taan kiiđâ ääigi Ruávinjaargân hárjuttâllâđ čuoigâm.
Säämi miäštárkištoh láá Anarist cuáŋuimáánu 18.–19. peeivi ađai oho keččin tast, ko Suomâ miäštárkištoh láá lamaš. Säämi miäštárkištoid pyehtih uásálistiđ 9–60 -ihásiih.
Ruotsala áigu uásálist. Kištoin kalga piergiđ čuoigâm lasseen njuárustmist.
Kiiđâ majemuš akatemiaokko addel liävtu Säämi miäštárkištoid, ko toh láá eidu siämmáá ohhoost.
Vuárdámušah puátteevuotân iä lah ennuv: ko piäsá čuoigâđ, te tot pijssáá
Nils-Piera Ruotsala lii uáli lijkkuustum čuávvuđ čuoigâm já kiäččá pajaskulij syemmilii čyeigeid Remi Lindholm já Iivo Niskanen.
Vala lii liijkás toolááš ettâđ, šadda-uv Ruotsalast rävisolmožin áámmátčyeigee.
Virgálii čuoigâmkištoi lasseen sun čuáigá mielâstis meid škoovlâ ornim čuoigâmkištoin.
Sun jurdá, et pyereest piergim škovlâkištoin lii adelâm lase moovtâ toos, et álgá hárjuttâllâđ čuoigâm olmânáál.
Ijge lah iimâš, sun uásálistij njuhčâmáánust Laapi miäštárvuotâčuoigâmijd. Tobbeen sun čuoigâi parâspriintist M18–rááiđust já vuoitij kole oovtâst Roope Ääreláin.
– Täst val ain čuoigâm. Keččâp maŋeláá, sun kiäsá oohtân.
