Tavallisia venäläisiä, ukrainalaisia ja kiinalaisia saatetaan pakottaa vakoojiksi uusissa kotimaissaan kuten Suomessa ja Norjassa, sanoo norjalainen kirjailija ja toimittaja Bård Wormdal. Hän on kirjoittanut useita kirjoja vakoilusta ja tiedustelusta erityisesti arktisella alueella eli pohjoisessa.
– Täällä asuvia ihmisiä voidaan painostaa Venäjän vakoojiksi uhkaamalla heidän kotipuolessa asuvia perheitään, Wormdal sanoo.
Norjalaismedia VG uutisoi toukokuussa, että Norjassa asuvia ukrainalaisia on joutunut Venäjän tiedustelupalvelun rekrytoinnin ja mahdollisen painostuksen kohteeksi.
Ukrainalaisista oli VG:n mukaan kerätty tietoja heidän taustoistaan ja perheistään Ukrainassa Venäjän miehittämillä alueilla ja heidän nykyisestä elämästään Norjassa.
Supo: Myös Suomessa asuvia voidaan kiristää vakoojiksi
Suojelupoliisin mukaan myös Suomessa Venäjä ja Kiina koettavat värvätä säännöllisesti tavallisia ihmisiä vakoojikseen painostamalla tai rahalla.
– Ihmisiä voidaan yrittää kiristää yhteistyöhön myös esimerkiksi tekaisemalla rikosasioita tai hankkimalla heistä raskauttavaa materiaalia, suposta kerrotaan sähköpostitse.
Venäjä käyttää supon mukaan tavallisia ihmisiä yksinkertaisiin tiedonhankintatehtäviin ja esimerkiksi sotilaallisten kohteiden kuvaamiseen.
Supon mukaan värväysyritykset ja painostaminen voivat kohdistua myös suomalaisiin tai kolmannen maan kansalaisiin, jotka esimerkiksi matkustavat Venäjälle tai Kiinaan.
– Venäjälle matkustaviin on kohdistunut myös painostusta ja pelottelua.
Tapausten lukumääriin supo ota kantaa, mutta sieltä kerrotaan, että ”Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut kohdistavat nyt aiempaa enemmän tiedonhankintaa ulkomailla asuviin kansalaisiinsa ja heidän tapaamiinsa ihmisiin Venäjällä”.
Syynä on se, että eurooppalaiset maat, mukaan lukien Suomi, ovat heikentäneet viime vuosina merkittävästi Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytyksiä karkottamalla diplomaattipeitteen suojassa toimineita tiedustelijoita.
”Sabotaasiin painostaminen todennäköisempää”
Tiedustelua Jyväskylän yliopistossa opettava Jyrki Isokangas sanoo, että vakoojaksi painostaminen on mahdollista.
Hän kuitenkin uskoo, ettei tavallisilla maahanmuuttajilla tai ukrainalaispakolaisilla ole yleensä pääsyä niin salaisiin tietoihin, että niistä olisi hyötyä Venäjän tai Kiinan tiedustelupalveluille.
– Venäjän toimintatapa on ostaa sabotaasi- tai tihutöitä. Ehkä niihin painostaminen on todennäköisempää, kuin painostaminen tiedustelutiedon keräämiseen, Isokangas pohtii.
Painostuksen lisäksi vakoiluun ihmisen voi värvätä ideologian, rahan tai koston voimalla, Isokangas kertoo.
Jyrki Isokangas kertoo miten pohjoisen kaamos, valoisa kesä, revontulet ja vähäväkisyys vaikuttavat tiedusteluun:
Mitä tavallinen ihminen voi tehdä, jos Venäjän tai Kiinan viranomaiset yrittävät pakottaa vakoojaksi tai tihutöihin?
– Ei mitään. Ehkä paras neuvo on ottaa yhteyttä uuden kotimaansa tiedustelupalveluun, jos kohtaa painostusta, Bård Wormdal toteaa.
Supo kehottaa tekemään juuri niin, jos Suomessa asuva tunnistaa joutuneensa vieraiden valtioiden tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden painostuksen kohteeksi.
– Pystymme neuvomaan tällaisen toiminnan kohteeksi joutuneita. Supon yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme, suojelupoliisista vastataan Ylelle.
Pohjoinen on tärkeä alue tiedustelulle
Arktinen alue ja erityisesti Pohjois-Norja on ollut Yhdysvalloille tärkeä alue tiedustelun kannalta jo kylmän sodan aikana.
Venäjän ydinsukellusveneitä sijaitsee Kuolan niemimaalla, Pohjois-Norjan ja Suomen Lapin naapurissa.
Lyhin matka mannertenvälisillä ohjuksilla Venäjältä Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin kulkee Pohjoisnavan eli arktisen alueen kautta.
Bård Wormdal kertoo pohjoisen tiedusteluasemien tärkeydestä:
Jyrki Isokangas arvioi, etteivät presidentti Donald Trumpin epävarmuutta synnyttävät puheet hetkauta tiedusteluyhteistyötä pohjoisessa.
– Mikäli Yhdysvallat vetäytyy alueelta, myös tiedustelutiedon keräys Venäjän keskeisimmistä ydinasetukikohdista Kuolassa vaikeutuu.
Isokangas ei usko kenenkään yhdysvaltalaispresidentin vaarantavan maansa kansallista turvallisuutta vetäytymällä tiedusteluyhteistyöstä Norjan kanssa tai Natosta.
Yhteistyö Yhdysvaltain ja kumppanien välillä toimii edelleen.
– Ainakin toistaiseksi riippumatta siitä, mitä Yhdysvaltain presidentti julkisuudessa julistaa, Jyrki Isokangas toteaa.
Suomen lähialueiden tiedustelu on saanut Isokankaan mukaan tukea Nato-jäsenyyden myötä.
– Nyt Suomen ei tarvitse tehdä kaikkea tiedustelun kehittämistä yksin, ja meillä on mahdollisuus käyttää liittokunnan eri valtioiden järjestelmiä hyväksi, Isokangas toteaa.