– Lyhyessä ajassa on tapahtunut uskomattoman paljon. Saamelaisten asiat tuntuvat vihdoinkin olevan myötätuulessa.
Näin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kuvailee edistysaskelia, joita saamelaiset ja saamelainen kulttuuri ovat ottaneet viimeisen vuoden aikana.
Saamelaiset ovat EU:n alueen ainoa alkuperäiskansa. Heidän asemansa on turvattu perustuslaissa, jonka mukaan heillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tämä ei ole kuitenkaan aina toteutunut.
Tänään perjantaina vietetään saamelaisten kansallispäivää.
Tässä jutussa listaamme tärkeimmät uudet harppaukset saamelaiselle kulttuurille:
1. Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin
Kesäkuussa 2025 eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain.
Elokuussa voimaan tullut laki määrittelee sen, kuka hyväksytään saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon eli pääsee vaikuttamaan vaaleissa sekä äänestäjänä että halutessaan ehdokkaana. Lain kriteereissä painotetaan saamen kieltä suvussa.
Näkkäläjärven mukaan saamelaiskäräjälain uudistaminen oli 30 vuoden mittainen ponnistus saamelaisyhteisöltä.
– Se oli valtavan iso saavutus ja merkittävää paitsi saamelaisille myös koko Suomelle, sillä taustalla oli kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaus. Saamelaisilla ei ole muuta yhteistä edustuselintä kuin saamelaiskäräjät. Siksi olemme halunneet pitää huolta siitä, että saamelaisten ääni pysyy saamelaisilla, sanoo Näkkäläjärvi.
2. Presidentillä aiempaa tiiviimpi yhteys
Tasavallan presidentti Alexander Stubb otti saamelaisasiat esiin keskiviikkona valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa. Hän huomautti, että saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ tulisi ottaa vastaan vakavasti.
Tammikuun lopussa Stubb tapasi saamelaiskäräjien edustajia. Tapaaminen oli kolmas Stubbin toimikaudella.
Näkkäläjärvi iloitsee, että presidentti on halunnut aloittaa näin säännöllisen vuoropuhelun saamelaiskäräjien kanssa.
– Presidentti-insituutiolla ei ole koskaan ollut näin läheisiä suhteita saamelaisyhteisöön ja saamelaiskäräjiin. Tuntuu, että hän haluaa aidosti kuunnella meitä.
– Suomen valtion ja saamelaisten suhteissa on aistittavissa uuden alku, Näkkäläjärvi tiivistää.
3. Orpo tarttui oitis totuus- ja sovintokomission raporttiin
Joulukuussa 2025 saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa Helsingissä. 700-sivuisessa raportissa on 68 ehdotusta siitä, miten saamelaisten ja valtion välistä sovintoa voisi edistää.
Saamelaiskäräjät antaa raportista virallisen näkemyksensä helmikuun lopussa. Näkkäläjärvi sanoo, että raportti on otettu saamelaisyhteisössä vastaan hyvin.
– Siellä on tärkeitä toimenpiteitä, joilla pidetään huoli siitä, että saamen kielet, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot siirtyvät seuraaville sukupolville ja säilyvät elinvoimaisina.
Raportin julkaisun yhteydessä pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että Suomen pitää esittää anteeksipyyntö saamelaisille heidän kokemastaan syrjinnästä.
Näkkäläjärvi sanoo, että anteeksipyynnöt ovat symbolisesti tärkeitä, mutta saamelaisyhteisö kaipaa enemmän, että raportissa ehdotetut toimenpiteet toteutetaan.
4. Evankelisluterilainen kirkko pyysi anteeksi
Toukokuussa 2025 evankelisluterilainen kirkko pyysi saamelaisilta anteeksi historiassa tapahtuneita vääryyksiä.
Kirkon ja saamelaisten vaikea menneisyys ulottuu vuosisatojen taa. Keskiajalta saakka kirkko on tuhonnut saamelaisten muinaista kulttuuria esimerkiksi polttamalla saamelaisten rumpuja ja rankaisemalla vanhojen perinteiden harjoittamisesta.
Arkkipiispa myönsi puheessaan, että evankelis-luterilainen kirkko ei ole Suomessa kunnioittanut saamelaisten kansallista identiteettiä tai kulttuuria.
– Tuntui todella hyvältä, että kirkko myönsi virheensä niin selväsanaisesti ja vilpittömästi. Tällainen on harvinaista kuultavaa saamelaiselle Suomessa, Näkkäläjärvi sanoo.