Saamelaiskäräjien uusi vaalilautakunta pääsee työskentelemään historiallisessa tilanteessa. Uusi saamelaiskäräjälaki tuli voimaan 1. elokuuta, ja nyt saamelaiskäräjien vaalilautakunnalla on tehtävänään koota vaaliluettelo uudelleen lain uudistettujen kriteerien mukaan.
Uusi laki määrittelee sen, kuka hyväksytään saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon eli pääsee vaikuttamaan vaaleissa sekä äänestäjänä että halutessaan ehdokkaana. Lain kriteereissä painotetaan saamen kieltä, ja kiistelty lappalaispykälä on poistettu.
Tästä lähtien saamelaiskäräjävaaleissa pääsevät äänestämään ja ehdolle ne, jotka ovat äidinkieleltään saamenkielisiä tai joilla on vähintään yksi äidinkieleltään saamenkielinen isoisovanhempi.
Sen sijaan lappalaiselinkeinojen harjoittajien jälkeläisiä ei enää hyväksytä mukaan saamelaiskäräjävaaleihin, jos he eivät täytä kielikriteeriä. Lappalaiskriteerin poistamista perusteltiin sillä, että maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin on lappalaisiksi merkitty muitakin kuin saamelaisia.
Vaalilautakunnan työtä johtaa uusi puheenjohtaja Gáva-Jon Juha, Juha Tapiola. Alun perin Tapiola on kotoisin Utsjoelta, mutta on asunut jo 35 vuotta Lahden seudulla. Luottamustehtävä tuo hänet kuitenkin yhä useammin pohjoiseen.
– Hyvällä mielellä lähden mukaan. Tämä on uusi tilanne, suuri haaste ja mielenkiintoinen työ, pohtii Tapiola.
Puheenjohtaja haluaa aloittaa lautakuntatyön ripeästi
Seuraavan kerran saamelaiskäräjävaalit järjestetään vuonna 2027. Vaalilautakunnan työnä on valmistella ja toimeenpanna vaalit. Uusi vaalilautakunta ei ole vielä ehtinyt kertaakaan kokoontumaan, mutta tavoitteena olisi päästä saman pöydän ääreen elokuun aikana.
Vaaliluettelon uudelleenkokoaminen tulee olemaan lautakunnan haastavin työ.
– Laissa ei ole niin tarkasti sanottu, että miten se tapahtuu. Uskon, että voimme hyödyntää nykyistä vaaliluetteloa. Suurin osa vaaliluettelossa olevista henkilöistä on hyväksytty saamen kielen nojalla, ja se helpottaa työtämme, sanoo Tapiola.
Uutta saamelaiskäräjälakia on vaadittu jo vuosia, ja laki on ollut peräti neljän hallituksen pöydällä. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen kesäkuussa.
Vaalilautakunnan puheenjohtaja näkee, että uusi laki ratkaisee monia edellisen lain aikaisia haasteita. Tapiolan mielestä olisi tärkeää, että vaalilautakunta aloittaisi työnsä mahdollisimman nopeasti.
– Silloin vaaliluettelo olisi valmis hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. Vaalilautakunta ei ole kuitenkaan vielä ollut koolla eikä keskustellut ja päättänyt asiasta. Nämä ovat minun ajatuksiani, painottaa Tapiola.
Edellinen vaalilautakunta saa kiitosta rohkeudestaan
Juha Tapiola on varatuomari ja tilintarkastaja. Parhaillaan hän istuu Lahden kaupunginvaltuustossa toista kauttaan, jossa edustaa sitoutumatonta Pro Lahti -ryhmää. Lisäksi Tapiola on toiminut Lahden keskusvaalilautakunnassa. Kunnallisvaalien lisäksi hän on ollut ehdolla niin eduskunta- kuin aluevaaleissakin, ensin vihreiden listoilla ja sen jälkeen RKP:n ehdokkaana.
– Vaaliasiat ovat minulle tuttuja, tiedän miten ne toimivat.
Saamelaiskäräjien edellinen vaalilautakunta joutui työskentelemään kovan paineen alla, koska se ei hyväksynyt vaaliluetteloon henkilöitä, jotka korkein hallinto-oikeus oli sinne päätöksellään lisännyt. Sen vuoksi lautakuntaa epäiltiin rikoksista, mutta syyttäjä ei vienyt asiaa eteenpäin.
Uusi puheenjohtaja ei pelkää haasteita ja antaakin kiitosta edelliselle vaalilautakunnalle.
– He ovat uskaltaneet koota vaaliluettelon kansainvälisten alkuperäiskansoja koskevien sopimusten mukaisesti. Tietenkin meillä on nyt selkeämpi laki ja uskon, että työmme on hieman helpompaa.
Tapiola haluaa edistää vaalilautakunnan avoimuutta, jotta ihmiset tietäisivät, miten siellä työskennellään ja miksi työtä tehdään.
– Tuolloin kaikki ne, jotka pohtivat hakevansa vaaliluetteloon, tietäisivät kannattaako hakemusta tehdä. Se voisi vähentää valitusten määrää, pohtii Juha Tapiola.