EKP:n neuvoston päätökset
(muut kuin korkopäätökset)

Kesäkuu 2026

12.6.2026

Rahapolitiikka

Eurojärjestelmän arvopaperiomistusten ja EKP:n valuuttavarantojen ilmastotiedot

EKP:n neuvosto hyväksyi 21.5.2026 julkaistavaksi EKP:n neljännen raportin rahapolitiikan harjoittamista varten hankittuja eurojärjestelmän arvopaperiomistuksia ja EKP:n valuuttavarantoja koskevien ilmastotietojen julkistamisesta. Raportissa on tietoa ilmastoon liittyvistä mittareista ja tavoitteista, ilmastokysymysten käsittelystä hallinnossa ja strategiassa ja niihin liittyvien riskien hallinnasta. EKP on laatinut neljättä kertaa myös toisen raportin, jossa on ilmastotietoa EKP:n rahapolitiikkaan liittymättömistä euromääräisistä sijoituksista, kuten EKP:n omien varojen sijoituksista ja työntekijöiden eläkerahastosta. Molemmat raportit ja niihin liittyvä lehdistötiedote sekä päivitettyjä Vastauksia kysymyksiin julkaistaan EKP:n verkkosivuilla 15.6.2026.

Markkinainfrastruktuuri ja maksut

T2-järjestelmän aukioloaikojen mahdollista pidentämistä koskevan julkisen kuulemisen tulokset

EKP:n neuvosto tutustui 21.5.2026 T2-järjestelmän aukioloaikojen pidentämistä koskevan julkisen kuulemisen tuloksiin. Kuulemisessa saatiin vastauksia 125 yhteisöltä 19 maasta. EKP:n neuvosto myös hyväksyi kuulemiseen liittyvän tulosraportin julkaisemisen. Saatujen vastausten perusteella EKP:n neuvosto päätti hyväksyä T2-järjestelmän uuden lyhyen katteensiirtoajan likviditeetinhallintaa varten. Järjestelmä on kahden seuraavan vuoden ajan auki useimpina viikonloppuina ja mahdollisesti myös päivinä, joina TARGET-järjestelmä on suljettu. Lisäksi EKP:n neuvosto antoi markkinainfrastruktuurilautakunnan tehtäväksi tutkia mahdollisuutta pidentää T2-järjestelmän aukioloaikoja entisestään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ehdottamansa strategisen suunnitelman mukaisesti. T2-järjestelmän aukioloaikojen pidentämisestä on julkaistu ilmoitus EKP:n verkkosivuilla.

TARGET-palvelujen vuosikertomus 2025

EKP:n neuvosto tutustui 3.6.2026 TARGET-palvelujen vuosikertomukseen 2025. Raportissa annetaan tietoa T2- ja T2S-järjestelmien sekä TIPS-palvelun ja vakuushallintapalvelun pääasiallisesta kehityksestä vuonna 2025 ja tarkastellaan niiden toimintaa ja suorituskykyä. Raportissa on viisi kehikkoa, joissa käsitellään vuoden 2025 tärkeitä aiheita, kuten T2-järjestelmän aukioloaikojen pidentämistä, pikamaksuasetuksen vaikutusta TIPS-palvelussa tarjolla olevaan likviditeettiin, 27.2.2025 ilmenneen TARGET-häiriön vuoksi tehtyjä jatkotoimia, katteensiirtoa TIPS-valuuttojen välillä ja TIPS-palvelun kytkentäverkostoa sekä toimia, joilla valmistellaan uusien valuuttojen liittämistä TARGET-palveluihin. Raportti on luettavissa EKP:n verkkosivuilla.

Hallinto ja valvonta

Muutoksia eurojärjestelmän konsolidoituun vuositaseeseen

EKP:n neuvosto hyväksyi 28.5.2026 periaatteessa eurojärjestelmän lopulliseen konsolidoituun vuositaseeseen kaksi uutta erää: ”Tilikauden voitto/(tappio)” ja ”Seuraaville tilikausille siirretyt kertyneet tappiot”. Uudet erät selkeyttävät tasetta, sillä eurojärjestelmän yhteenlasketut tulosluvut julkaistaan erillisinä positioina. Näin taseen kaava myös vastaa EKP:n tilinpäätöksessä käytettyä kaavaa. Lisäksi EKP:n neuvosto antoi luvan lopettaa eurojärjestelmän alustavan konsolidoidun vuositaseen julkaisemisen kunkin kalenterivuoden helmikuussa. Se antoi muutosten virallistamisesta vastaavien eurojärjestelmän/EKPJ:n AMICO- ja LEGCO-komiteoiden (eli kirjanpito- ja rahoituskomitean sekä lakiasiain komitean) tehtäväksi laatia tarvittavat säädökset, joilla varmistetaan, että muutosehdotukset tulevat voimaan jo eurojärjestelmän konsolidoidussa vuositaseessa 2026, joka julkaistaan kesäkuussa 2027.

Rahapolitiikasta vastaavan sihteerin nimittäminen EKP:n neuvostoon

EKP:n neuvosto nimitti 10.6.2026 rahapolitiikasta vastaavaksi sihteeriksi EKP:n rahapolitiikan pääosaston tulevan johtajan Roland Straubin 1.7.2026 alkaen. Straub seuraa tehtävässä Christophe Kampsia, joka nimitettiin helmikuussa 2026 rahapolitiikan väliaikaiseksi sihteeriksi, kunnes rahapolitiikan pääosastoon nimitetään uusi johtaja helmikuun 2026 lopussa eläkkeelle jääneen Massimo Rostagnon seuraajaksi. EKP:n neuvosto kiitti siirtymävaiheessa tehtävää hoitanutta Kampsia, joka nimitettiin hiljattain kansainvälisten ja Eurooppa-suhteiden pääosaston johtajaksi.

Tilastot

Integroidun raportoinnin ohjelman tärkeimmät välitavoitteet

EKP julkaisi 8.6.2026 lehdistötiedotteen, jossa esitetään integroidun raportoinnin (Integrated Reporting Framework, IReF) ohjelman tärkeimmät välitavoitteet. Ohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa tilastoraportointia euroalueen pankeissa. Ensimmäinen tärkeä välitavoite on IReF-asetusluonnosta koskeva julkinen kuuleminen, joka on määrä järjestää vuoden 2027 jälkipuoliskolla. Toinen välitavoite on eurojärjestelmän käynnistämä vuoden pituinen raportoinnin pilottivaihe, joka alkaa vuoden 2030 toisella neljänneksellä. Kolmas välitavoite on IReF-tietojen ensimmäinen virallinen raportointi vuonna 2031. Aiheesta kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla julkaistussa lehdistötiedotteessa.

EKP:n pankkivalvonta

Ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapariskien stressitestausta koskevien yhteisten ohjeiden noudattaminen

EKP:n neuvosto ei vastustanut 27.5.2026 Euroopan pankkiviranomaiselle tehtävää ilmoitusta siitä, että EKP aikoo noudattaa 1.1.2027 mennessä merkittävien laitosten suorassa valvonnassa yhteisiä ohjeita (JC/GL/2025/78). Näin EKP varmistaa, että johdonmukaisuus, pitkän aikavälin näkökohdat ja arviointimenetelmiä koskevat yhteiset standardit sisällytetään ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapariskien stressitestaukseen, joka tehdään direktiivin 2013/36/EU 100 artiklan 4 kohdan ja direktiivin 2009/138/EY 304 c artiklan 3 kohdan nojalla. EPV:n, ESMAn ja EIOPAn julkaisemat yhteiset ohjeet perustuvat vakavaraisuusdirektiiviin ja EU:n Solvenssi II ‑direktiiviin. Ohjeiden tarkoituksena on selventää yhdenmukaista toimintatapaa, jolla toimivaltaisten viranomaisten tulisi sisällyttää ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapariskit valvonnallisiin stressitesteihin. Tarkoituksena on myös tuoda valvontaviranomaisten käyttämään hyväksymisprosessiin lisää oikeusvarmuutta, selkeyttä ja avoimuutta siitä, miten nämä riskit sisällytetään toimivaltaisten viranomaisten stressitestikehikkoon ja skenaarioanalyysiin.