Venäjän talouskasvu tyrehtyi, ja Putin etsii nyt apua Kiinasta

Vladimir Putinin aiemmat Kiinan-vierailut ovat olleet pahaenteisiä Euroopalle.

Vladimir Putin istuu suurikokoisen päydän äärellä ja nostaa kättä, seinällä olevalla näytöllä näkyy Xi Jinping.
Vladimir Putin ja Xi Jinping pitävät säännöllisesti yhteyttä. Kuva on heidän videotapaamisestaan 4. helmikuuta tänä vuonna. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / EPA

MOSKOVA Kiinan johtaja Xi Jinping saa tiistaina uuden suurvaltavieraan, vain kolme päivää Donald Trumpin jälkeen.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin kaksipäiväistä valtiovierailua Pekingissä on hehkutettu etukäteen vähemmän kuin Yhdysvaltain presidentin visiittiä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vierailu olisi merkittävä koko maailman turvallisuudelle ja taloudelle.

Putin ja Xi tapasivat viimeksi viime vuoden toukokuussa, kun Xi vieraili Moskovassa voitonpäivän paraatissa.

Putin taas kävi Kiinassa viimeksi toissa vuoden keväällä. Pian sen jälkeen Venäjä aloitti massiiviset ilmaiskut Ukrainaan.

Johtajien toistaiseksi pahaenteisin tapaaminen oli helmikuussa 2022. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Putinin Kiinan-matkaa seuranneen viikon aikana.

Tällä kertaa kauppasuhteiden uskotaan hallitsevan keskusteluja. Venäjä tarvitsee Kiinan apua taloutensa piristämiseksi.

Katso videolta, mistä Putin erityisesti haluaa tehdä sopimuksia:

Putin ja Xi keskustelevat muun muassa yhteistyöstä arktisilla alueilla.

Talouskasvu kääntyi taantumaksi

Venäjän hallitus myönsi viime viikolla ensimmäistä kertaa, että maan talous taantuu. Vaikeita aikoja on hallituksen mukaan edessä ainakin kaksi vuotta.

Venäjän keskuspankin mukaan talouskasvu tyrehtyi 0,5 prosentin taantumaksi vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Keskuspankki ennustaa koko vuoden talouskasvuksi vain 0,4 prosenttia, mikä on selvästi aiempia ennusteita vähemmän.

Putin valoi uskoa nousuun viime perjantaina. Hänen mukaansa hallituksen vuoden alussa aloittama talouskuuri on jo kääntänyt suuntaa voiton puolelle. Moni asiantuntija on kuitenkin pessimistisempi.

Tämän takia Kiinan matkaankin ladataan nyt suuria odotuksia.

Kiinan merkitys Venäjän taloudelle on kasvanut viime vuosina huomattavasti EU:n ja Yhdysvaltain Venäjälle asettamien pakotteiden takia.

Maiden välisessä kaupassa vallitsee kuitenkin epätasapaino, johon Venäjä toivoo muutosta.

Venäjän osuus Kiinan ulkomaankaupasta on vain noin neljä prosenttia. Sen sijaan Kiinan osuus Venäjän kokonaistuonnista on yli kolmannes ja Venäjän viennistä yli neljännes.

Kaasuputken aika koittanut?

Putin puhuu Xin kanssa jo useita vuosia suunnitteilla olleesta uudesta Siperia 2 -maakaasuputkesta.

Toteutuessaan putki kuljettaisi viime vuosina Eurooppaan kulkeneen maakaasun jatkossa Mongolian kautta Kiinaan.

– Olemme lähellä merkittävän kauppasopimuksen syntymistä. Olemme ottamassa huomattavaa askelta maakaasu- ja öljysektorillamme, vakavasti otettavaa askelta, Putin hehkutti puhuessaan voitonpäivänä 9. toukokuuta Moskovassa.

Putin ja Xi puhuvat myös Venäjän arktisten alueiden kehittämisestä. Venäjä toivoo Kiinalta investointeja Jäämeren kuljetusreitteihinsä.

Putin tarjoaa kiinalaisille mahdollisesti osuutta uusien öljy- ja maakaasukenttien sekä harvinaisten maametallien kaivosten hyödyntämisessä.

Porkkanana harvinaiset maametallit

Harvinaiset maametallit ovat nykyisin esillä aina, kun suurvaltajohtajat tapaavat. Trump on pyrkinyt tekemään sopimuksia niistä eri maiden kanssa, sillä Kiina hallitsee arviolta 60 prosenttia niiden varannoista maailmassa ja jopa 90 prosenttia niiden prosessoinnista.

Harvinaisia maametalleja tarvitaan lähes kaikissa korkean teknologian laitteissa.

Venäjän harvinaisten maametallien varannot ovat todistetusti 3,8 miljoonaa tonnia eli maailman viidenneksi suurimmat.

Venäjän ympäristö- ja luonnonvaraministeriö kuitenkin arvioi varannot jopa 25,8 miljoonaksi tonniksi, jolloin ne olisivat Kiinan jälkeen toiseksi suurimmat maailmassa.