Suomalaiset pelkäävät nyt kuluttaa, mutta Joensuussa kulttuuri tahkoaa ennätyksiä – kysyimme, mikä selittää buumia

Kulttuurin­tekijöiden mielestä hyvän vireen taustalla on ajan ankeus ja ohjelmiston monipuolisuus.

Jenna Lumela, Tytti Kujala ja Mauri Pietilä kertovat käyvänsä kuluttamassa kulttuuria. Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle
Ohjaaja Tuomo Aitta ja näyttelijä Otto Henriksson Joensuun kaupungiteatterin näyttämöllä.
Joensuun kaupunginteatteri harjoittelee tulevaa näytelmäänsä, jossa ollaan eksyksissä. Näyttelijä Otto Henriksson (oik.) eläytyy rooliinsa Tuomo Aitan ohjauksessa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kulttuuri myy Joensuussa kuin häkä. Kaupunginorkesteri rikkoi lipunmyyntiennätyksensä viime vuonna, ja teatterissa sekä katsojaluvut että lipputulot kasvoivat lähes kolmanneksella.

Huomionarvoista on, että orkesteri ja teatteri tavoittivat viime vuonna yhteensä 100 000 silmäparia ilmaistarjonta mukaan lukien.

Joensuun jokirantaan suunnitellaan hulppeaa musiikkitaloa, jonka sopimuksista ja rakentamisesta päätetään piakkoin.

Teatterin ja orkesterin tekijät löytävät roimalle kasvulle kaksikin syytä. Käyrätorven varaäänenjohtaja Hannu Korkalainen on soittanut kaupunginorkesterissa 36 vuotta. Hänen mielestään ohjelmistovalinnat ovat onnistuneet hyvin.

– Kaikille on oikeastaan erilaista tarjottavaa ihan nuorista lapsista lähtien. On klassista musiikkia ja sitten siltä ja väliltä ja myös viihdettä.

Joensuun kaupunginorkesterin käyrätorven varaäänenjohtaja Hannu Korkalainen orkesterin harjoituksissa.
Kulttuurin suosio maistuu tekijöille. -Ainahan se on kivempi soittaa täysille tai vaikka puolitäysilekin kuin tyhjille katsomoille, iloitsee Hannu Korkalainen. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Toinen syy on ankea aika, joka saa saa ihmiset etsimään iloa kaikkialta.

– Jopa teatterista, naurahtaa Sarianne Tursas, joka on Joensuun kaupunginteatterin ohjaaja ja johtaja ja jatkaa.

Hänen mielestään ihmiset tarvitsevat kulttuuria.

– Se on ollut kautta aikain keino käsitellä tunteita ja ratkaista ristiriitatilanteita.

Joensuun kaupunginteatterin johtaja Sarianne Tursas.
Teatterinjohtaja Sarianne Tursas muistuttaa, että teatteri on noussut takaisin koronaa edeltäneelle tasolle. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Viihteen avulla voi unohtaa murheensa ja maailmantilanteen hetkiseksi.

Tursas uskoo, että ihmisten taloudelliset haasteet saattavat näkyä positiivisesti kulttuurin kulutuksessa.

– Perheet ovat ehkä jättäneet tekemättä jotain ulkomaanmatkoja ja satsaavat lähitapahtumiin ja kotipaikkakunnalla olemiseen.

Teatteria kasvu ei vienyt ennätyslukemiin, vaan tarkoitti paluuta koronaa edeltävälle tasolle.

Joensuun kaupunginorkesterin tuottaja Heikki Pieviläinen ja intendentti Marjo Vattulainen kävelevät rappusissa.
Joensuun kaupunginorkesteri nousee askel askeleelta merkittävämmäksi kulttuuritoimijaksi. Tuottaja-markkinoija Heikki Pieviläinen ja intendentti Marjo Vattulainen halulavat kehittää ja kasvattaa toimintaa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Enemmän esityksiä ja uudenlaista markkinointia

Teatteri ja orkesteri ovat lisänneet konserttien ja tapahtumien määrää.

– Lisäksi olemme ottaneet uusia viestintäkanavia vanhojen rinnalle. Printtimedia on saanut vähitellen väistyä, ja pyörimme sosiaalisen median maailmassa niin kuin moni muukin yritys ja yhteisö, toteaa Heikki Pieviläinen, joka toimii teatterin tuottaja-markkinoijana.

Pieviläisen mukaan yleisöä käy kauempaakin, kuten Kuopiosta, ja tulevaisuuden tavoitteena on houkutella konserttivieraita pääkaupunkiseudulta.

Nuottivihko telineessä. Etualalla viulu.
Kaupunginorkesterit kautta maan ovat monipuolistaneet ohjelmistoaan, mikä näkyy lippukaupassa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Kaupunginorkesterin intendentti Marjo Vattulainen toivoo, että Suomen hallitus avaisi silmänsä kulttuuribuumille.

– Kiinnostus on valtavan kovaa ympäri Suomen. Kulttuurista leikkaaminen romuttaa sellaista, jota on vaikea saada takaisin.

Orkesterin konsertteihin myytiin 14 570 lippua, mikä on yli yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaupunginteatterin katsojamäärä sen sijaan kasvoi 28 prosenttia ja oli lähes 20 000.