Saamelainen perinteinen joiku ei seuraa nuotistoa, ei seuraa karesuvantolainen kokenut artisti Ingá-Máret Gaup-Juusokaan.
Nyt kuitenkin edessä oli Oulu All Star Big Bandin ja Ingá-Máret Gaup-Juuson yhteiskonsertti. Uusi levy Davvi Oktavuohta - Pohjoinen Yhteys -julkaistiin saamelaisten kansallispäivänä, 6.2.
Orkesteri ja artisti eivät tavanneet ja harjoitelleet montaakaan kertaa etukäteen livenä.
Joiku on vanhin Euroopassa elossa oleva vokaalimusiikkikulttuurin laji. Sen sovittaminen Big band -maailmaan kuulostaa haastavalta.
– Voi kuulostaa hurjalta, etten seuraa nuotteja. Orkesteri kuitenkin toimii niin, että soittajat seuraavat nuotteja, Gaup-Juuso kertoo.
Big band on kookas kokoonpano. Oulu All Star Big Bandissa on 17 soittajaa. Jos artisti ei seuraa nuotteja, hänen täytyy osata seurata kapellimestaria. Nyt kaikki on sujunut hyvin, kertoo trumpetisti ja kapellimestari Jaakko Jauhiainen Oulu All Star Big Bandista.
– Joiun sovittaminen big band -maailmaan vaatii taitoa, herkkyyttä ja ymmärrystä. Sitä vaaditaan niin sovittajalta, kapellimestarilta kuin soittajiltakin. Big band -kokoonpano eri soittimineen on kuitenkin tulkitsijana niin monimuotoinen, että näiden eri musiikkityylien yhdistäminen onnistui tässä projektissa odotettuakin paremmin, Jauhiainen kuvailee.
Mielikuvat luonnosta tukevat muistia
Esiintyessään Gaup-Juuso käyttää apunaan esivanhempien perintöä, saamelaisten muistitekniikkaa.
– Kun joikaan, käytän muistamisen avuksi luontokuvia. Niistä muistan milloin ja missä kohtaa sopii joikata, Gaup-Juuso avaa.
Joiut kertovat usein ihmisistä, paikoista, eläimistä tai luonnosta. Niissä käytetään paljon metaforia, tai vertauskuvia. Usein vertauskuvat liittyvät luontoon, Gaup-Juuso selittää.
– Jos minä joikaan auringosta, minä kuvittelen mielessäni millainen aurinko on, ja miten se täytyy joikata.
Myös instrumentit toimivat muistitekniikkana. Jotkin soittimet voivat muistuttaa esimerkiksi jotain tiettyä lintua.
– Teen niistäkin vertauskuvia luontoon. Sillä lailla minä pystyn joikaamaan musiikin mukana.
Kotona vierailleet joikaajat sytyttivät kipinän
Gaup-Juuso on 38-vuotias ja hänen artistiuransa on jatkunut yli kaksikymmentä vuotta. Jo nuorena tyttönä hän viihtyi esiintymislavoilla.
Hän on muun muassa näytellyt, joikannut Norjan kuninkaalle, voittanut saamelaisten suurimman musiikkikilpailun Sámi Grand Prix'n lauluosuuden ja työskennellyt Tromssan lääninjoikaajana.
Joka kerran kun hän tarttuu lapsena saamiinsa ensimmäisiin mikrofoneihin, hän on kiitollinen äidilleen: nimenomaan äiti Risten-Ellen Gaup-Juuso kuljetti häntä ahkerasti piano- ja laulutunneille.
Koko perheeltä on vaadittu myös kärsivällisyyttä, Gaup-Juuso nauraa.
Ingá-Máretin lapsuudessa Käsivarren Karesuvannossa joikaaminen oli tavallista ja sitä kuuli usein. Joikaajaksi ei synnytä, se opitaan sen taitajilta. Niin oppi hänkin.
– Äidin kautta meillä kävi paljon joikaavia vieraita. He joikasivat joskus koko illan. Minä kuuntelin ja pääsin opettelemaan ja kokeilemaan erilaisia joikuja, Gaup-Juuso muistelee.
Nyt takana on artistin uraa yli kaksikymmentä vuotta. Silti hän ei koe oppineensa tarpeeksi, varsinkaan joiuista
Ingá-Máret toivoisi, että tulevaisuudessa voisi syventyä paremmin siihen kuka hän on artistina.
– Yksi unelmani on julkaista oma levy, ehkä kirjoittaa enemmän tekstejä. Saamen kieli on tullut entistä lähemmäksi myös kirjoittamisen kautta.