Yksinasuva pystyy elämään kohtuullisen hyvää elämää jopa alle 1 300 eurolla kuukaudessa. Kolmen teini-ikäisen perhe taas tarvitsee yli 4 500 euroa kuukaudessa päästäkseen samaan elintasoon.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus on laskenut rahasumman, jonka suomalaiset tarvitsevat minimissään saavuttaakseen kohtuullisen elintasoon vuonna 2025. Summa vaihtelee sen mukaan, millainen perhe kullakin on ja missä päin Suomea kukin asuu.
Laskelmia kutsutaan kohtuullisen minimin viitebudjetiksi.
Laskelmista vastaava tutkija Essi Pöyry kuvailee lasketuilla rahasummilla saavutettavaa elämää materiaalisesti vaatimattomaksi mutta riittäväksi. Katto pään päällä, ruoka ja vaatteet yksin eivät kuitenkaan riitä.
– Olemme ottaneet huomioon myös sosiaalisesti hyvän elämän, Pöyry kertoo.
Käytännössä sosiaalisesti hyvä elämä tarkoittaa muun muassa sitä, että voi harrastaa jotain ja tavata muita ihmisiä.
Pääset tutkimaan alla olevasta koneesta, kuinka paljon itsesi kaltainen henkilö tarvitsee rahaa minimissään.
Pienituloiset lapsiperheet joutuvat tinkimään
Tutkija Essi Pöyry arvioi, että kohtuullisen hyvän elintason voi saavuttaa Suomessa yhä pienilläkin tuloilla.
Pienituloisuuden raja on laskettu viimeksi vuonna 2023. Se oli silloin noin 1470 euroa nettona. Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjetin mukaan se voi riittää pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvalle lapsettomalle.
Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden kohdalla asia on jo toisin.
– Yksinhuoltajatalouksissa tai perheissä, joissa on useampia varsinkin isompia lapsia, pienituloisuusrajalla olevan henkilön tulot eivät välttämättä riitä.
Kaikkein pienituloisin yksinhuoltaja voi joutua tinkimään silloin esimerkiksi ruuan laadusta ja harrastuksista.
Minimibudjetilla ruoka laitetaan kotona
Tutkijoiden laskelmilla vähimmäissummilla elää melko vaatimatonta elämää. Silti mitkään suomalaisen elämän perustarpeet eivät välttämättä jää täyttymättä.
– Näillä summilla pystyy elämään terveellistä elämää, Pöyry kertoo.
Ruokamenot on laskettu niin, että perhe voi syödä ruokasuositusten mukaisesti.
– Alkoholia tai tupakkaa ei ole, eikä juuri mitään herkkuja.
Lasketuilla summilla eläminen edellyttää hyviä taloustaitoja ja kotikeskeistä elämää.
– Näillä summilla eläminen vaatii kyllä vaivannäköä ja suunnitelmallisuutta, Pöyry sanoo.
Pöyry tarkoittaa vaivannäöllä esimerkiksi sitä, että perhe tai yksinasuva laittaa ruokansa lähes aina kotona. Ravintolaan ei poiketa hetken mielijohteesta tai tilata kotiin Wolt-kuljetuksella syötävää.
Rahojen riittävyydestä on myös osattava pitää huolta.
– Varsinkin isompien hankintojen kohdalla täytyy miettiä, onko niihin varaa.
Tutkijat ovat laatineet jokaiselle asuntokunnalle malliksi budjetin muun muassa ruokaan, vaatteisiin, hygieniaan, asumiseen ja liikkumiseen.
– Laskelmia voi käyttää hyväksi, kun suunnittelee omaa budjettiaan, Essi Pöyry neuvoo.
Lapsen harrastukset maksavat 500 euroa
Hyvä elämä ei toki rajoitu vain kodin seinien sisäpuolelle. Tutkijat ovat laatineet budjetin myös harrastuksille ja loman viettoon.
Yhden lapsen harrastuksiin on budjetoitu 500 euroa vuodessa.
Käytännössä rahalla saa tutkijoiden mukaan tanssitunnin tai lentopalloharjoitukset kerran viikossa. Muiden harrastusten pitäisi olla ilmaisia tai todella halpoja. Budjettiin mahtuu myös esimerkiksi partio, 4H-kerho tai kahdeksan kerran uimakoulu.
– Esimerkiksi jääkiekko ja jalkapallo ovat yllättävän kalliita. Niissä on usein monet harjoitukset viikossa ja turnausmatkoja, jolloin harrastuksen hinta nousee, Pöyry harmittelee.
Intensiivinen urheiluharrastus ei mahdu Kuluttajatutkimuskeskuksen laskelmiin.
Lomamatka jää keskivertoa halvemmaksi
Vapaa-aikaa koskevat laskelmat sisältävät lomamatkan. Se on esimerkiksi edullinen reissu kesäisessä Suomessa.
– Ihmiset käyttävät matkusteluun sekä kotimaassa että ulkomaille keskimäärin paljon enemmän rahaa kuin viitebudjetissa on varattu, Essi Pöyry vertaa.
Ystävien tai sukulaisten yhteiseen ruokailu- tai kahvittelutapaamiseen on laskettu olevan varaa kerran kuussa.
Yhden hengen koti on vuokrayksiö
Asumiseen laskettu budjetti merkitsee suhteellisen vaatimatonta, mutta silti toimivaa kotia.
Essi Pöyry kertoo, että yhden henkilön kodin on ajateltu olevan 31 neliön vuokrayksiö.
– Kahden hengen kaksio on 50 neliötä, kolmen hengen kolmio on 72 neliötä, neliö on 92 neliötä.
Asumisen kustannuksen tutkijat ovat laskeneet viitebudjetteihin Tilastokeskuksen keskineliövuokrien mukaan.
Keskihintaisen asunnon on ajateltu löytyvän kaupungeissa toimivan julkisen liikenteen varrelta. Esimerkiksi Helsingissä niin yksinasuvien kuin perheiden on laskettu liikkuvan pääasiassa julkisilla. Oma auto sisältyy yli kolmihenkisten perheiden ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien kustannuksiin.
Viitebudjetti on julkaistu edellisen kerran vuonna 2023. Silloin sen tekivät Turun yliopiston tutkijat.
Suunnittelemme aiheesta jatkojuttua. Kerro meille, riittävätkö tulosi kohtuulliseen elintasoon ja onko esimerkiksi jotain asioita, joista joudut tinkimään?
Voit jättää vastauksesi alta löytyvällä lomakkeella tai olla yhteydessä suoraan toimittajaan: virpi.hukkanen@yle.fi.
Saatamme ottaa yhteyttä sinuun mahdollista haastattelua varten.
Antamiasi tietoja käytetään vain journalististen sisältöjen tekemiseen, ja niitä käsittelevät vain näiden sisältöjen tekijät. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.