593,55 euroa kuussa. Sillä pitää minimissään pärjätä, jos asuu yksin. Ruoka, puhelin, vaatteet, hygienia ja siivous, bussiliput ja harrastukset kuuluvat toimeentulotuen perusosalla hankittaviksi; reseptilääkkeistä ei tarvitse maksaa. Toimeentulotuen saajalla ei voi käytännössä olla säästöjä, ja jopa lahjat, veronpalautukset ja veikkausvoitot vähennetään tuesta.
Tässä hallitus näkee mahdollisuuden vielä säästää. Se, mitä hallitusohjelmassa vielä kutsuttiin toimeentulotuen ”kokonaisuudistukseksi”, paljastuu nyt hallituksen lakiesityksessä mielestäni silkaksi leikkaamiseksi.
Kukaan ei kieltäydy työstä sen takia, että alle 600 eurolla on niin lokoisaa elää kotona.
Ja toive siitä, että leikkauksella olisi työllisyyttä edistävä vaikutus, on epärealistinen. Jos jokin lisääntyy toimeentulotukea kiristämällä, niin enintään harmaa talous ja muu rikollisuus. Kukaan ei Suomessa kieltäydy työstä sen takia, että alle 600 eurolla on niin lokoisaa olla kotona. Jos siis edes on niin onnekas, että on saanut pidettyä kotinsa asumistuen kiristyksistä huolimatta!
Perusosan leikkaukset ovat muutaman prosentin luokkaa. Suurempi ongelma on, että Kelalla on tulevaisuudessa mahdollisuus alentaa perustoimeentulotukea jopa 50 prosenttia rangaistuksena, jos tuen saaja ei noudata ehtoja eli käytännössä hae kokopäivätyötä. Tämä saattaa kuulostaa kohtuulliselta, jos itsellä on työpaikka tai muuten säännölliset tulot.
Todellisuus on karumpi. Ihmisten, jotka eivät edes toimeentulotuella ollessaan hae työtä, arjen hallinta ei syystä tai toisesta ole mallillaan. Esitysluonnoksesta lausunnon antaneet sosiaalialan järjestöt ovatkin huomauttaneet, että moni näistä ihmisistä kuuluisi luultavasti esimerkiksi sairauspäivärahalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Niidenkin hakeminen ja varsinkin saaminen vaatii uutteruutta, järjestelmän tuntemista ja odottamista – ja tietenkin sitä, että saa vastaanottoaikoja, diagnoosin ja hoitosuunnitelman erikoislääkäriltä. Silti lakia muutetaan nyt niin, että toimeentulotukea voidaan alentaa ilman että samalla arvioidaan sosiaalipalvelujen tarvetta.
Osa tuen saajista kuuluisi oikeasti työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hallitus tietää hyvin, että Suomi on saanut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen liian alhaisesta perusturvasta. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto on pitänyt esillä sitä, että riittävä toimeentulo on ihmisoikeus eikä hengissä pysymistä tarvitse ”ansaita”, se kuuluu perusoikeuksiin.
Luultavasti juuri siksi esitykseen sisältyy hirtehisen hauska virke: ”Perusosan alentaminen voitaisiin tehdä vain, jos se ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana.”
Kela kysyi kesällä omassa lausunnossaan, minkä laillisten kriteerien mukaan ihmisarvoista elämää ja kohtuullisuutta on määrä arvioida, sillä Kela ei tietenkään voi tehdä päätöksiä muuhun kuin lakiin nojaten.
Jos hallituksen toivoma säästö 74 miljoonaa euroa toteutuu, harkintaa pitää Kelassa tehdä huomattavasti enemmän kuin nykyään, lähes nelinkertaisesti. Se tarkoittaa, että tarkkojen kriteerien lisäksi väkeä tarvitaan enemmän.
Kela muistutti myös näin: ”Perusosan alennukset osuvat niihin yhteiskunnan heikompiosaisiin, jotka eivät suoriudu velvoitteistaan. Toimeentulotuen taso on nähty jo nykyisellään riittämättömäksi minimitoimeentulon turvaamiseen.”
Minkä lain mukaan ihmisarvoista elämää arvioidaan?
Vastikään valmistui myös selvitys, jonka mukaan muut sosiaaliturvaan tehdyt kiristykset koskevat samaa ihmisjoukkoa, mikä ei tietysti ole yllätys, sillä hallitus on leikannut sekä työttömyys- että asumistuesta.
Toimeentulotuki on sellainen sosiaaliturvan muoto, jota ei pitäisi olla olemassa, koska se nöyryyttää, lamaannuttaa eikä riitä ihmisarvoiseen elämään. Sen piti olla hyvinvointivaltion hätäapukassa niille, jotka ovat putoamassa kaikkien tukiverkkojen läpi, mutta esimerkiksi viime vuonna se oli pitkään jatkunut toimeentulon muoto noin 70 000 kotitaloudelle. Tämä ”uudistus” vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Auli Viitala
Kirjoittaja on pienituloinen työkyvyyttömyyseläkeläinen.