2021 - 2030

Euroopan parlamentti seisoo ylpeänä sananvapauden ja ihmisarvon puolesta taistelua jatkavien vangittujen toimittajien rinnalla. Kieltäytymällä vaikenemasta toimittajat osoittavat suurta rohkeutta.

Saharov-mielipiteenvapauspalkinto 2025 myönnettiin valkovenäläiselle Andrzej Patšobutille ja georgialaiselle Mzia Amaglobelille, jotka ovat maksaneet kovan hinnan totuuden puhumisesta vallanpitäjille. Heihin henkilöityy vapauden ja demokratian puolesta käytävä taistelu sortotoimista ja vangitsemisesta huolimatta.

Andrzej Patšobut on Valko-Venäjän puolalaisvähemmistöä edustava toimittaja, esseisti, bloggaaja ja aktivisti. Hänet tunnetaan Aljaksandr Lukašenkan hallinnon vastustajana, ja hänestä on tullut symbolinen hahmo taistelussa vapauden ja demokratian puolesta Valko-Venäjällä. Hän on ollut vangittuna vuodesta 2021 lähtien, ja hänet on tuomittu kahdeksaksi vuodeksi rangaistussiirtolaan. Häntä on pidetty eristyksissä, ja häneltä on evätty asianmukainen sairaanhoito, vaikka hänen terveydentilansa on heikentynyt. Perhe ei ole päässyt tapaamaan häntä. Hän puolustaa edelleen päättäväisesti vapautta ja demokratiaa terveydentilansa heikkenemisestä huolimatta.

Euroopan parlamentti kehotti 15. maaliskuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa vapauttamaan Andrzej Patšobutin välittömästi ja ehdoitta ja totesi, että häntä vastaan nostetut syytteet perustuvat "poliittisiin vaikuttimiin" ja että niiden tarkoituksena oli vaientaa riippumattomia ääniä ja tukahduttaa sanan- ja yhdistymisvapaus.

Georgialainen toimittaja ja Batumelebi- ja Netgazeti-verkkomedioiden johtaja Mzia Amaglobeli on Georgian itsenäisyyden ajan ensimmäinen naispuolinen poliittinen vanki ja sananvapaustaistelija. Hänet pidätettiin vuonna 2025 hänen osallistuttuaan hallituksen vastaiseen mielenosoitukseen ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen poliittisin perustein nostettujen syytteiden perusteella.

Amaglobelista on tullut merkittävä symboli Georgian demokratiamyönteiselle protestiliikkeelle, joka on vastustanut Georgialainen unelma -puolueen toimintalinjaa lokakuun 2024 kiistanalaisten vaalien jälkeen. Euroopan parlamentti vaati 19. kesäkuuta 2025 Mzia Amaglobelin välitöntä ja ehdotonta vapauttamista ja tuomitsi Georgialainen unelma -puolueen johdon jatkuvat hyökkäykset demokratiaa, vapaita tiedotusvälineitä, kansalaisyhteiskuntaa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta vastaan.

Päätös myöntää Saharov-mielipiteenvapauspalkinto Andrzej Patšobutille ja Mzia Amaglobelille vahvistaa Euroopan parlamentin sitoutumisen demokratiaan, totuuteen ja ihmisarvoon. Puhemies Metsola antoi tunnustusta Patšobutin ja Amaglobelin rohkeudesta, mihin sisältyy selkeä sanoma: molemmat ovat maksaneet kovan hinnan totuuden puhumisesta vallanpitäjille, ja heistä on tullut vapauden ja demokratian puolesta käytävän taistelun henkilöitymiä. Tämä tunnustus antaa toivoa eri puolilla maailmaa vangittuna oleville toimittajille, jotka joutuvat ihmisoikeusloukkausten ja poliittisen sorron kohteeksi, ja osoittaa kansainväliselle yhteisölle, että seisomme heidän rinnallaan.

Neuvostoliittolaisen fyysikon ja poliittisen toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan nimetty palkinto myönnetään vuosittain henkilöille, ryhmille tai järjestöille, jotka ovat edistäneet merkittävästi ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden puolustamista. Saharov-palkinto symboloi Euroopan parlamentin horjumatonta tukea niille, jotka väsymättä puolustavat ihmisoikeuksia ja vapautta kohtaamastaan vastustuksesta huolimatta.

Neuvostoliittolaisen toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan nimetty Saharov-palkinto myönnetään vuosittain yksittäisille ihmisille tai ryhmille, jotka ovat osoittaneet huomattavaa rohkeutta puolustaessaan ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapautta. Valitsemalla palkinnon saajiksi Machadon ja González Urrutian Euroopan parlamentti paitsi antaa heille tunnustusta heidän työstään myös tunnustaa Venezuelan demokraattisten instituutioiden kohtaamat valtaisat haasteet.

Euroopan parlamentti on vuonna 2024 antanut arvostetun Saharov‑mielipiteenvapauspalkintonsa Venezuelan demokraattisten voimien johtohahmolle María Corina Machadolle ja vaaleilla valitulle presidentille Edmundo González Urrutialle, jotka edustavat kaikkia Venezuelassa ja sen ulkopuolella vapauden ja demokratian palauttamiseksi taistelevia venezuelalaisia. Näin se tunnustaa heidän horjumattoman sitoutumisensa vapauteen, ihmisoikeuksiin ja demokratian periaatteisiin ja tukee heidän taisteluaan Venezuelan demokraattisen tulevaisuuden puolesta.

Entisestä parlamentin oppositiopoliitikosta ja demokraattisten voimien johtajasta María Corina Machadosta on tullut Venezuelan demokratialiikkeen keskushahmo. Hän on tunnettu Maduron hallintoon kohdistamastaan suorasanaisesta arvostelusta, ja hän on puhunut Venezuelan hallinnon demokraattisten uudistusten, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puolesta. Hän on ottanut kantaa korruptiota ja vallan väärinkäyttöä vastaan ja joutunut siksi useaan otteeseen viranomaisten hampaisiin.

Vaaleilla valittu presidentti ja diplomaattinakin toiminut Edmundo González Urrutia on ollut yhtä lailla omistautunut Venezuelan demokratian ja vapauden asialle ja edustanut venezuelalaisia sekä maan sisällä että sen ulkopuolella. Arvostettuna kansalaisyhteiskunnan johtohahmona González Urrutia on työskennellyt Venezuelan yhteiskunnan yhdistämiseksi ja kansalaisten välisen solidaarisuuden edistämiseksi erityisesti hallituksen sortotoimien aikana. Hän on pyrkinyt hankkimaan kansainvälistä tukea ja liittolaisia, jotka voisivat tasoittaa tietä demokratiaan siirtymiselle Venezuelassa. González Urrutian johtajuus, erityisesti laajojen kansalaislevottomuuksien aikana, on ollut keskeisessä asemassa Venezuelan kansan saamisessa toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän eteen.

Päätös palkita nämä kaksi henkilöä vuoden 2024 Saharov-palkinnolla on merkki Euroopan parlamentin sitoutumisesta demokraattisten arvojen edistämiseen maailmanlaajuisesti. Puhemies Metsola antoi Machadolle ja Gonzálezille tunnustusta näiden rohkeudesta seuraavin sanoin: "He ovat tehneet työtä oikeudenmukaisen, vapaan ja rauhanomaisen vallanvaihdoksen puolesta ja samalla pitäneet rohkeasti yllä arvoja, jotka ovat tärkeitä miljoonille venezuelalaisille ja Euroopan parlamentille: oikeutta, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti tukee Venezuelan kansaa, María Corina Machadoa ja presidentiksi valittua Edmundo González Urrutiaa näiden taistelussa demokraattisen Venezuelan puolesta. Tämä palkinto on omistettu kaikille heille." Venezuelalaisille, jotka kohtaavat vakavia taloudellisia vaikeuksia, ihmisoikeusloukkauksia ja poliittista sortoa, tämä tunnustus antaa toivoa ja osoittaa, että kansainvälinen yhteisö tukee heidän ponnistelujaan.

Euroopan parlamentti seisoo ylpeänä niiden rohkeiden ja päättäväisten naisten rinnalla, jotka jatkavat taistelua tasa-arvon, ihmisarvon ja vapauden puolesta Iranissa.

Vuoden 2023 mielipiteenvapauden Saharov-palkinto on myönnetty Jina Mahsa Aminille ja Iranin Nainen, elämä, vapaus -liikkeelle. Iranilaisen kurdinaisen Jina Mahsa Aminin traaginen tarina on tärkeä muistutus Iranissa käynnissä olevasta taistelusta ihmisoikeuksien ja naisten vapauden puolesta.

Iranin poliisi pidätti 22-vuotiaan Aminin 13. syyskuuta 2022 Teheranissa väittäen hänen rikkoneen maan ankaria huivipakkoa koskevia lakeja. Kolme päivää myöhemmin Amini menehtyi pidätettynä. Hänen kuolemansa antoi kipinän laajoille protesteille eri puolilla Irania. Niitä johtivat etenkin naiset vahvan "Nainen, elämä, vapaus" -iskulauseen innoittamina. Mielenosoituksilla pyrittiin kumoamaan sortava hijab-laki sekä vaadittiin kansalaisoikeuksien tunnustamista ja loppua maan hallinnon harjoittamille sortotoimille, syrjinnälle, tyrannialle ja diktatuurille.

Aminin kuolema nostatti hallinnon vastaisten mielenosoitusten aallon, ja ihmisoikeusryhmät ovat raportoineet, että kuluneen vuoden aikana yli 500 mielenosoittajaa on menettänyt henkensä turvallisuusjoukkojen käsissä ja yli 19 700 on pidätetty. Vaikka hallitus tukahdutti mielenosoitukset suurelta osin, Aminin kuolemalla oli syvä ja kestävä vaikutus tavallisiin iranilaisiin.

Laajat protestit, jonka veroisia ei ole nähty Iranin vuoden 2009 nk. vihreän vallankumouksen jälkeen, olivat osoitus iranilaisten naisten uskomattomasta selviytymiskyvystä ja määrätietoisuudesta. Heidän huomattava rohkeutensa sai kannatusta miljoonilta ihmisiltä ja kiinnitti kansainvälisen yhteisön huomion Iranin vaikeaan ihmisoikeustilanteeseen.

Mielipiteenvapauden Saharov-palkinnolla annetaan vahva tunnustus niistä uhrauksista, joita lukemattomat henkilöt ja liikkeet ovat tehneet puolustaessaan oikeuden toteutumista ja ihmisoikeuksia. Puhemies Metsola ilmoitti Saharov-palkinnon saajan puheessaan, jossa hän korosti palkinnon merkitystä:

"Syyskuun 16. päivänä oli kulunut vuosi Jina Mahsa Aminin murhasta Iranissa. Euroopan parlamentti seisoo ylpeänä niiden rohkeiden ja päättäväisten naisten rinnalla, jotka jatkavat taistelua tasa-arvon, ihmisarvon ja vapauden puolesta Iranissa. Seisomme niiden rinnalla, jotka pitävät Nainen, elämä, vapaus -liikettä hengissä, jotkut jopa vankilasta käsin. Valitessaan heidät vuoden 2023 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon saajiksi parlamentti antaa tunnustusta heidän taistelulleen ja kunnioittaa kaikkia niitä, jotka ovat maksaneet vapaudesta äärimmäisen hinnan."

Saharov-palkinto symboloi Euroopan parlamentin horjumatonta tukea niille, jotka väsymättä puolustavat ihmisoikeuksia ja vapautta kohtaamastaan vastustuksesta huolimatta. Jina Mahsa Aminin ja Nainen, elämä, vapaus -liikkeeseen osallistuneiden henkilöiden päättäväisyys ja rohkeus ovat innoittaneet kokonaista kansakuntaa ja kiinnittäneet kansainvälisen yhteisön huomion siihen jatkuvaan taisteluun, jota Iranissa käydään tasa-arvon ja vapauden puolesta. Heidän toimintansa muistuttaa meitä siitä, että haastavimmissakin olosuhteissa ihmismieli voi nousta sorron yläpuolelle ja taistella valoisamman tulevaisuuden puolesta.

Ukrainan kansa on vastustanut urhoollisesti Venäjän provosoimatonta ja laitonta hyökkäyssotaa 24. helmikuuta 2022 lähtien.

Parhaillaan käynnissä olevalla hyökkäyksellä Venäjä on laajentanut Ukrainan vastaista sotaansa, joka käynnistyi helmikuussa 2014 sen jälkeen, kun Ukrainan kansa oli vaatinut vallankumouksessa maalleen Eurooppa-myönteistä linjaa. Venäjän provosoimaton hyökkäyssota on aiheuttanut valtavia menetyksiä ukrainalaisille. He taistelevat suojellakseen kotejaan ja maansa suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta, mutta he puolustavat taistelukentillä myös vapautta, demokratiaa, oikeusvaltiota ja eurooppalaisia arvoja "julmalta hallinnolta, joka pyrkii horjuttamaan demokratiaamme ja heikentämään ja hajottamaan unioniamme".

Ukrainan kansa kohtaa päivittäin Venäjän hirmutekoja, hävitystä, tuhoa, kuolemaa ja muita vastoinkäymisiä, ja maan sosiaalinen ja taloudellinen tilanne heikkenevät. Yli kymmenen miljoonaa ukrainalaista elää maan sisäisinä pakolaisina, ja yli kuusi miljoonaa ukrainalaista, pääasiassa naisia, lapsia ja ikääntyneitä, on joutunut pakenemaan kotimaastaan.

Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinto 2022 annetaan Ukrainan kansalle. Sillä annetaan tunnustusta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin sekä yksittäisten kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan aloitteita edustavien ja valtion ja julkisten laitosten työlle. Näihin kuuluvat Ukrainan valtion pelastuspalvelut, Tairan enkelit ‑evakuointi- ja ensihoitoryhmän perustaja Julija Pajevska, ihmisoikeusasianajaja ja Center for Civil Liberties -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Oleksandra Matvijtšuk, kansalaisvastarintaliike Yellow Ribbon Civil Resistance Movement ja Venäjän miehittämän Melitopolin kaupungin kaupunginjohtaja Ivan Fedorov.

Presidentti Zelenskyi - Ukrainan presidentissä henkilöityy koko kansan rohkeus. Hän on osoittanut urheutta ja sitkeyttä ja omistautunut Ukrainan kansalle ja eurooppalaisille arvoille.

Ukrainan valtion pelastuspalvelut - Pelastuspalvelut ovat pelastaneet ihmisiä, raivanneet tuhoja ja räjähtämättömiä taisteluvälineitä sekä evakuoineet ihmisiä turvallisempiin paikkoihin. Kesäkuun 2022 loppuun mennessä pelastuspalvelut olivat sammuttaneet 10 078 tulipaloa, evakuoineet 1 861 000 ihmistä, pelastaneet 1 487 ihmistä ja raivanneet 620 neliökilometriä miinoitettuja alueita.

Ukrainalainen vapaaehtoinen ja ensihoitaja Julija Pajevska ("Taira") - Julija Pajevska on Tairan enkelit -evakuointi- ja ensihoitoryhmän perustaja. Hän on pelastanut sotilaiden ja siviilien henkiä Donbassissa vuodesta 2014 asti. Pajevska jäi venäläisten vangiksi maaliskuussa 2022, kun siviilejä evakuoitiin Mariupolista. Hän oli vankeudessa kolme kuukautta.

Oleksandra Matvijtšuk - Oleksandra Matvijtšuk on ihmisoikeusasianajaja ja Center for Civil Liberties ‑kansalaisjärjestön puheenjohtaja. Hän on pitänyt kirjaa Venäjän armeijan Ukrainassa tekemistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kansalaisvastarintaliike Yellow Ribbon Civil Resistance Movement - Liike sai alkunsa väliaikaisesti miehitetyssä Hersonin kaupungissa. Sillä on merkittävä rooli sananvapauden puolustamisessa ja Venäjän vastustamisessa miehitetyillä alueilla.

Ivan Fedorov - Fedorov oli Melitopolin vaaleilla valittu kaupunginjohtaja 11. maaliskuuta 2022 asti, jolloin Venäjän armeija vangitsi hänet ja korvasi hänet Venäjä-mielisellä väliaikaisella kaupunginjohtajalla. Fedorovista on tullut ukrainalaisille sorron ja vastarinnan symboli ja esimerkki rohkeudesta Venäjän hyökkäyksen aikana.

Aleksei Navalnyi on venäläinen oppositiojohtaja, juristi ja korruptiota vastustava aktivisti, joka on tullut tunnetuksi hallituksen vastaisten mielenosoitusten järjestäjänä ja vahvimpana oppositioehdokkaana Venäjän valtapuolueelle.

Venäläinen oppositiojohtaja, juristi, korruptiota vastustava aktivisti ja poliittinen vanki Aleksei Navalnyi tuli tunnetuksi hallituksenvastaisten mielenosoitusten järjestäjänä ja vahvimpana oppositioehdokkaana Venäjän valtapuolueelle.

Navalnyi oli Venäjän opposition koordinointineuvoston jäsen, Tulevaisuuden Venäjä -puolueen johtaja ja korruptiontorjuntasäätiön perustaja. Säätiö julkaisi tutkimuksia, joissa selvitetään korkea-arvoisiin venäläisiin virkamiehiin liittyviä korruptioväitteitä. Niihin sisältyi myös kaksi dokumenttielokuvaa, jotka miljoonat ihmiset ovat nähneet. Elokuva He Is Not Dimon to You (2017) kertoo entisestä pääministeristä ja presidentistä Dmitri Medvedevistä. Putin's Palace (2021) puolestaan käsittelee palatsia, joka oli väitetysti rakennettu presidentti Putinille. Tämä kiisti elokuvan väitteet.

Venäjän viranomaiset pidättivät Navalnyin useita kertoja. Heinäkuussa 2013 ja joulukuussa 2014 hänet tuomittiin ehdollisiin rangaistuksiin väitetystä kavalluksesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että tapauksissa loukattiin Navalnyin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Vuonna 2013 Memorial-järjestö, joka sai vuoden 2009 Saharov-palkinnon, totesi Navalnyin olevan poliittinen vanki.

Navalnyi oli ehdolla vuoden 2013 Moskovan pormestarinvaaleissa ja tuli toiseksi. Hän yritti asettua ehdolle vuoden 2018 Venäjän presidentinvaaleissa, mutta keskusvaalilautakunta epäsi hänen ehdokkuutensa. Venäjän korkein oikeus piti kiellon voimassa. Navalnyi kehotti boikotoimaan vaaleja. Ympäri Venäjää pidettiin joukkomielenosoituksia, joissa viranomaiset pidättivät yli 1 600 mielenosoittajaa.

Vuonna 2020 Navalnyi järjesti kampanjan, jolla vastustettiin tiettyjen perustuslakimuutosten hyväksymistä. Kyseisten muutosten turvin presidentti Putin sai asettua ehdolle presidentinvaaleissa kahdesti uudelleen toimittuaan presidenttinä jo kaksi kautta. Niiden myötä hänestä tuli käytännössä elinikäinen hallitsija.

Navalnyi joutui 20. elokuuta 2020 sairaalahoitoon vakavassa tilassa sen jälkeen, kun hänet oli myrkytetty Novitšok-hermomyrkyllä. Kaksi päivää myöhemmin hänet kuljetettiin Berliiniin lääkintälennolla. Tutkimus hänen myrkytyksestään paljasti, että sen tekijät olivat Venäjän federaation turvallisuuspalvelun agentteja. EU, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat vastasivat määräämällä pakotteita Venäjän johtaville virkamiehille. Navalnyi vaivutettiin aluksi keinotekoiseen koomaan. Hän kuntoutui lopulta vasta viisi kuukautta myöhemmin.

Hän palasi 17. tammikuuta 2021 Moskovaan, missä hänet pidätettiin heti lentokentällä. Moskovalainen tuomioistuin tuomitsi hänet 2. helmikuuta 2021 kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen aiemman rangaistuksen koeajan väitetystä rikkomisesta. Navalnyi ei ollut ilmoittautunut Venäjän liittovaltion rikosseuraamuslaitokselle kahdesti kuukaudessa toipuessaan Saksassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti helmikuussa 2021, että Venäjän hallinnon olisi vapautettava Navalnyi välittömästi. Päätöstä ei koskaan pantu täytäntöön. Kun vankilaviranomaiset eivät olleet tarjonneet Navalnyille asianmukaista sairaanhoitoa tai sallineet lääkäreiden käydä hänen luonaan, Navalnyi ryhtyi maaliskuussa 2021 nälkälakkoon, joka kesti 23 päivää.

Navalnyin tytär Daria Navalnaja sekä ystävä ja poliittinen neuvonantaja Leonid Volkov edustivat häntä 15. joulukuuta 2021 pidetyssä Saharov-palkintoseremoniassa Strasbourgissa ja vastaanottivat palkinnon hänen puolestaan. Daria Navalnaja toi yleisölle viestin Aleksei Navalnyiltä itseltään: "kukaan ei voi kehdata väittää, että Venäjä on yhtä kuin Putinin hallinto. Venäjä on osa Eurooppaa, ja yritämme tulla osaksi sitä."

Euroopan parlamentti vaati toistuvasti Navalnyin välitöntä ja ehdotonta vapauttamista ja pyysi EU:n jäsenvaltioita tiukentamaan merkittävästi niihin henkilöihin ja oikeushenkilöihin kohdistuvia pakotteita, jotka osallistuivat hänen pidättämistään ja vangitsemistaan koskevaan päätökseen.

Maaliskuussa 2022 Navalnyi tuomittiin vielä yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen väitetystä petoksesta. Tarkkailijat pitivät oikeusjuttua tekaistuna. Elokuussa 2023 hän sai jälleen uuden, sillä kertaa 19 vuoden vankeustuomion ääriliikehdintään liittyvien syytteiden perusteella. Vankilassa Navalnyiltä evättiin hänen Venäjän lainsäädännön mukaiset oikeutensa, ja hänet laitettiin toistuvasti eristysselliin. Vankilaolosuhteet olivat verrattavissa kidutukseen.

Aleksei Navalnyi kuoli 16. helmikuuta 2024. Hänen tarkka kuolinsyynsä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Parlamentin puhemies Roberta Metsola reagoi kuolinuutiseen toteamalla, että maailma on menettänyt taistelijan, jonka rohkeus heijastuu vielä jälkipolviinkin ja jonka kamppailu demokratian puolesta jää elämään.